Tuisku Koskela haluaa olla odottavan äidin

Rentoutta odotukseen. Rohkeutta synnytykseen. Voimaa vanhemmuuteen. Tuisku Koskelan äitejä ja perheitä tukeva Sylin Hyvä -yritys syntyi hänen omien, hyvien synnytyskokemustensa innoittamana.

Teksti: Reetta Reinman

Oululainen Tuisku Koskela, 30, on aina tykännyt vauvoista ja hoivaamisesta. Lapsena hän peitteli hellästi nenäliinoilla jopa legopalikoita. Lukioiässä ammatinvalinta selvisi Tuiskulle: hän haluaa opiskella kätilöksi.

– Löysin divarista kassillisen odotuksen, synnytyksen, äitiyden ja muun muassa doula-kulttuurin historiaa käsitteleviä kirjoja, ja luin ne ahmien.

Kätilöksi Tuisku on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Ensimmäinen kätilön paikka hänellä oli Keski-Suomen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Siellä hän myös synnytti vuonna 2011 oman esikoisensa. Tuiskulla on avomiehensä kanssa kaksi lasta, 7- ja 3-vuotiaat.

Kätilön ja sairaanhoitajan lisäksi Tuisku on hypnosynnytysvalmentaja, imetysohjaaja ja skeematerapeutti.

Hypnosynnytysvalmentajaksi Tuisku opiskeli vuonna 2015, kun hän odotti toista lastaan.

– Sain kokea hypnosynnytysmetodin hyödyt omassa raskaudessani ja synnytyksessäni: koin upean, luonnollisen ja lähes kivuttoman synnytyksen.

Tuisku hyödynsi synnytyksessään muun muassa synnytyslaulua ja syvähengitystä, synnytysasennon hän valitsi juuri itselle parhaiten sopivan.

Tuiskun mielessä alkoi kirkastua, että hän haluaisi tarjota myös muille odottajille ja synnyttäjille naiseutta voimaannuttavia odotus- ja synnytyskokemuksia.

– Ymmärsin, että minulla olisi paljon annettavaa yksityisenä palveluntarjoajana.

Syntyi Sylin Hyvä, joka tarjoaa kokonaisvaltaista tukea äideille ja koko perheelle matkalla vanhemmuuteen sekä voimaa vanhemmuudessa.

Tuiskun mielestä kätilö on parhaimmillaan odottavan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin rinnalla kulkija.

– Valitettavasti nykyään odottava äiti kohtaa usein kätilön ensimmäisen ja ainoan kerran vain synnytyssalissa. Odottavien äitien palvelu on terveydenhuolto-organisaatiossa pääosin terveydenhoitajilla.

– Sama kätilö läpi odotuksen ja synnytyksen sekä lapsivuodeajan olisi valtava voima äidille, viisas vaimo, niin kuin kätilöitä on historiassa nimitetty.

Odottavan äidin hyvinvointi rakentuu Tuiskun mielestä kokonaisvaltaisesti fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

– Fyysinen hyvinvointi on tietenkin pohja, että odottava äiti jaksaa pitää huolta myös psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Mitä tulee synnyttämiseen, tieto ei koskaan lisää tuskaa, päinvastoin. Tieto lisää kiinnostusta ja asiaan perehtymistä, tiedon jano synnyttää lisää tiedon janoa. Tuiskun mielestä on tärkeää, että äiti ja isä myös saavat runsaasti ja monipuolisesti tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja pikkuvauva-ajasta, myös historiallista tietoa.

– Olennaista odotusajassa on, että äiti ja isä rakentavat omanlaisensa yhteyden syntyvään vauvaan – vaikkapa tekemällä vauvalle oman laulun, vauva kuulee kyllä.

– Parisuhteessa, oli pariskunnalla lapsia tai ei, tärkeää on yhteinen aika, se hoivaa ja vahvistaa.

Tuisku korostaa eri-ikäisten naisten toinen toisilleen antamaa synergiaa naiseuden eri vaiheissa, nykyajan äidit ja naiset kun kukin omissa poteroissaan hoivaavat, ruokkivat, pyykkäävät ja puunaavat.

– Naiseudessa on valtavat voimavarat: intuitiivisuus, luovuus, herkkyys, sitkeys, vain joitain mainitakseni. Meidän naisten pitäisi oppia enemmän tukemaan toinen toisiamme, vertaistuki antaa paljon niin sen saajalle kuin antajallekin.

– Kansanperinteessä niin meillä kuin muualla eri-ikäisten naisten synergiasta onkin osattu ammentaa – ja ilman tietoa koko hienosta termistä! Meillä Suomessa esimerkiksi rotinaperinne on elänyt vahvana: suvun naiset ja ystävättäret ovat vieneet ruokaa synnyttäneelle äidille ja samalla antaneet naiseuden voimaa sekä auttaneet arjen askareissa. Monissa kulttuureissa on naisen elämänkaaren mukaisia siirtymäriittijuhlia; kuukautisjuhlissa suvun ja kylän naiset juhlivat nuoren tytön kuukautisten ja hänen naiseutensa alkamista. Afrikassa on elänyt vahvana koko kylä kasvattaa -periaate.

Tuisku korostaa yhteisöllisyyden uutta rakentavaa voimaa:

– Tarvitsemme toisista ihmisistä peilejä nähdäksemme itsemme uusin silmin, kyetäksemme nähdä oman vahvuutemme ja kauneutemme.

Synnyttäviä äitejä Tuisku kannustaa rohkeasti löytämään itselle sopivimmat kivunlievityskeinot.

– Lempeistä kivunlievityskeinoista moni saa apua esimerkiksi hengitystekniikasta, synnytyslaulusta, erilaisista rentouttavista tekniikoista, hieronta ja kosketus helpottavat aina, samoin vesi elementtinä toimii monella kivunlievityskeinona.

Synnytyksen jälkeen Tuisku kannustaa äitejä nauttimaan lapsivuodeajasta.

– Silloin äiti saa olla omassa kotelossaan: keskittyä vauvaan, toipumiseen ja vahvistumiseen. Silloin ei tarvitse jaksaa kukoistaa. On tärkeä antaa itselle rakkautta, siten vahvistuu antamaan rakkautta myös toisille.

Tuiskun mukaan vanhemmuus on parhaimmillaan kuin perhosen kuoriutumista.

– Jokaisen lapsen syntymän myötä syntyy myös uusi äiti ja tarve löytää itsensä uudelleen, samoin kuin uusi isä.

– Vanhemmuus on tilaisuus, suorastaan velvoite, kasvaa ihmisenä. Jokainen lapsi ja jokainen lapsen kehitysvaihe haastaa meidän tutkimaan itseämme: kuka olin, kuka olen nyt, mihin suuntaan tahdon mennä?

Tuisku muistuttaa, että oma lapsuus ja menneisyys vaikuttavat äidin tapaan odottaa, synnyttää, äidin ja isän tapaan olla vanhempia sekä naisen ja miehen tapaan olla kumppaneita.

Itsetutkiskelu onkin paikallaan ihmisenä kehittymisen taipaleella.

– Muutos, mikäli sitä haluamme, lähtee aina meistä itsestämme, Tuisku muistuttaa.

Tutustu Tuisku Koskelan Sylin Hyvä -yrityksen palvelutarjontaan www.sylinhyva.fi

”– Meidän naisten pitäisi oppia enemmän tukemaan toinen toisiamme, vertaistuki antaa paljon niin sen saajalle kuin antajallekin. ”