Suomalaisuuden ydintä, kaunista luontoa kaikkina vuodenaikoina

Rukajärven tie on ainut Jatkosodan auktorisoitu taistelutie. Rukajärven joukkojen huolto tapahtui tätä tietä pitkin.

Rukajärven tie vihittiin 2.7.2011 sen varrella sijaitsevassa sotahistoriakohteessa, Jukolan Motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Vihkimisen suoritti Rukajärven veteraani, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen . Tietä alettiin kutsua ”Rukajärven tieksi” Jatkosodassa.

Talvisodassa vihollinen tunkeutui Rukajärven tietä myöten lähes 10 kilometrin matkan Suomen puolelle, mutta jo jouluun 1939 mennessä se ajettiin omalle puolelleen. Talvisodan lopussa kaikilla muilla rintamilla oli vihollisen joukkoja Suomen rajan tällä puolella, ainoastaan Lieksan alueella vihollisen joukot oli hätistetty rajan taakse. Näitä joukkoja johti Talvi- ja Jatkosodassa komentaja, kenraalimajuri E.J.Raappana , jolle myöhemmin myönnettiin järjestyksessä kolmas Mannerheim Risti.

Jatkosodassa Rukajärvellä taistelleet joukot oli koottu Pielisen-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon alueilta. Rintamalla taisteli hyökkäysvaiheessa 25.000 sotilasta, asemasotavaiheessa 15.000, täydennysjoukot mukaan lukien koko sodan aikana 35.000 sotilasta, lisäksi rintamalla oli 1000 lottaa.

Rukajärven suunnalla Jatkosodan henkilötappiot muodostuivat keskimääräistä suuremmiksi. Rukajärvellä kaatui noin 2700 miestä ja 35 lottaa. Kokonaistappiot haavoittuneet mukaan lukien olivat noin 7200.

Jatkosodassa Rukajärven rintama oli ainut rintamalohko Mustaltamereltä Jäämerelle, jossa hyökkäysvaiheessa saavutetut asemat pidettiin sodan loppuun saakka. Nämä joukot ylittivät valtakunnan rajan ensimmäisinä 2–3.7. 1941. Tämä tapahtui Kuhmossa Miinoan kiven tienoilla. Joukkoja johti presidentti Urho Kekkosen veli Jussi Kekkonen.

Heti Jatkosodan alussa 1941 syntyi taisteluitten tuloksena Suomen armeijan ensimmäinen suurmotti, Omelian motti.

Rukajärven suunnalla tehtiin kolme Suomen armeijan miesvahvuudeltaan suurinta partioretkeä. Tammikuussa 1942 Muurmannin radalle läpi tiettömän erämaan kovassa pakkasessa suuntasi peräti 1924 miehen partio mukanaan 268 hevosta. Maaliskuussa 1943 Jeljärvelle matkasi 589 miehen partio. Huhtikuussa 1944 reilut 100 miestä suoritti Suopassalmen retken.

Elokuussa 1944 Rukajärvellä käytiin Suomen ja neuvostoarmeijan välillä viimeiseksi jäänyt taistelu.

Rukajärven tie Lieksasta aina Rukajärvelle saakka toimi Jatkosodassa Rukajärven suunnan joukkojen ainoana huoltotienä. Matkaa kertyi yhteensä 230 kilometriä. Huoltokolonnat sekä rintamalta ja rintamalle matkalla olevat sotilaat ja lotat käyttivät tätä tietä. Partisaanit yrittivät iskeä tiellä kulkevien kimppuun, vaikka näille oli järjestetty suojajoukkoja. Kuitenkin näissä hyökkäyksissä kaatui niin sotilaita kuin myös lottia.

Rukajärven joukkojen pysyminen asemissaan sodan loppuun saakka antoi aikaa siirtoväelle evakuointien suorittamiseen.

”– En jouda kesken sodan olemaan rivistä poissa pitkiä aikoja.”
”– Rukajärvellä kaatui noin 2700 miestä ja 35 lottaa. Kokonaistappiot haavoittuneet mukaan lukien olivat noin 7200.”