
Nyt koko Suomi leipoo
Koko Suomi leipoo -ohjelma on koonnut monet eri-ikäiset katsojat säännöllisesti televisioiden ääreen. Ilmiön toisesta tuotantokaudesta ilmestyi myös ohjelman nimeä kantava kirja, joka on täynnä toinen toistaan herkullisempia reseptejä. Molempien tuotantokausien juontajana on toiminut Anne Kukkohovi.
Teksti: Tarja LehtolaKuvat: MTV3 ja Wsoy
Koko Suomi leipoo -ohjelma valloitti syksyllä 2013 suomalaisen televisioyleisön. Finaalia seurasi peräti 650 000 katsojaa. Ohjelman kuvauspaikkana toimii hurmaava Sannäsin kartano, jonka miljöö kesäasussaan antaa leipomiselle huikeat puitteet. Paikalla on vietetty kartanoelämää 1400-luvulta lähtien. Sannäsin kartano vaihtoi omistajaa aatelissuvulta toiselle jopa korttipelin seurauksena. Sen illallispöydissä ovat viihtyneet niin marsalkka Mannerheim kuin Akseli Gallen-Kallela .
Aatelisten aika Sannäsin kartanossa päättyi 1927. Nykyisin se on Aalto-yliopiston omistuksessa ja toimii kokoushotellina ja juhlakartanona.
Anne Kukkohovi on toiminut Koko Suomi leipoo -ohjelman molempien kausien juontajana. Kun puhelu tuotantoyhtiöltä ja pyyntö juontajaksi tuli, ensireaktio oli hämmennys.
– Oletin, että juontaja osaisi myös leipoa. Mutta kun rooliani avattiin, lähdin mukaan ilomielin. On mahtavaa olla vain oma itsensä, tsempata muita ja jutella mukavia. Koko Suomi leipoo on todella ihana, esteettinen ja ajankohtainen ohjelma. Sen lisäksi se on ehkä maailman ihanin kesätyö, toteaa Kukkohovi.
Kukkohovi leipoo itse kotona vähän.
– Syy ei ole se, että en haluaisi, vaan enemmänkin pojan vaikea kanamuna-allergia. Vaikka kanamunattomia versiota teen monesta tutusta herkusta, on munaa vaikea korvata leivonnassa. Itse rakastan kermaisia hörhelöleivonnaisia. Mutta kotona teen ihan perinteisiä juttuja: peruspullaa tai sitten mustikkapiirakkaa, johon sitten laitetaan supermäärä vaniljakastiketta päälle.
Kukkohovin puoliso Joni on innokkaampi leipoja. Ohjelman myötä kotikeittiöön ostettiinkin monitoimikone ja tarkka digivaaka.
– Joni jopa tilasi netistä muotteja, hän lähti miehekkäästi heti varustelemaan keittiötä. Sen mitä itse opin, on se, että leipominen on aika teknistä, vaatii tarkkoja mittoja ja myös aika hyvää näppituntumaa. Esimerkiksi oma uuni voi käyttäytyä aivan eri tavoin kuin mitä ohjeessa suositellaan. Sitä pitää ikään kuin opetella.
Leipureiden käsittämätön taito oli juontajasta hämmentävää katseltavaa.
– Ihmettelen, miten he osaavat ottaa huomioon aikataulun ja olosuhteet, kun on kuuma ja kostea kesä. Ja erityisesti koristelun upeus on todella taidokasta.
Vaikka ohjelmanteko oli kaikkinensa mukavaa, huippuhetki oli kuvausten päättyminen, koska se tiesi monia herkullisia hetkiä.
– Kun ohjaaja sanoi, että kuvaus on ohi, olimme kuin lokkiparvi herkkujen kimpussa koko tiimi. Haarukat olivat valmiina jemmassa. Kameroiden näkymättömissä leipurit antoivat taikinanjämiä minulle maistiaisiksi. Kameramiehet olivat suorastaan kateellisia, jos sain jotain herkkua, heti piti pistää puoliksi!
Ohjelman saama innostunut vastaanotto kertoo Kukkohovin mielestä monista asioista.
– Se kertoo leipomisesta ilmiönä, joka on pinnalla. Leipomista harrastavat kaikki lähes vauvasta vaariin, hipsteristä heinäheikkiin. Se yhdistää sukupolvet, erilaiset elämänkaaret ja jopa luokkaerot, jos sellaisia nyt Suomessa erityisemmin edes on. Ja tietenkin se kertoo siitä, että ihmiset haluavat nähdä kauniita inspiroivia asioita, pitävät siitä, että ketään ei nolata ja fiilis on koko ajan hauska. Lisäksi loka-marraskuussa on aika hauska katsella upean kartanon vehreitä mantuja ja värikästä leivontaa.
”Itse rakastan kermaisia hörhelöleivonnaisia. Mutta kotona teen ihan perinteisiä juttuja.”
”Joni lähti miehekkäästi heti varustelemaan keittiötä.”