Hussa, omanlaisensa juoksija
Unelmana Euroopan mestaruus
Lyhyet jalkapallourat Haapaveden FC Folkista ja Seinäjoen Jalkapalloklubista sekä voittoisa maratonkokeilu Kuopiossa.
Siinä parikymppisen juoksijan sivupolkuja, ennen kuin nykyinen oululainen Samuli Hussa suuntasi askeleensa keskimatkoille.
Teksti: Ari Stenius
Jos haapavetislähtöinen Samuli Hussa olisi tavallinen kaveri, niin hänellä olisi tämän päivän yleisurheiluseuraajille tutummat idolit.
– Steve Prefontaine , vastaa vuonna 1997 syntynyt Hussa kysymykseen esikuvasta.
Suomalaisen 1970-luvun yleisurheilun kultakauden elänyt väki tunnistaa amerikkalaisen, joka kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä.
– Olen nähnyt hänestä videoita. Prefontainen asenne teki vaikutuksen, sanoo Hussa idoliperusteista ja nauraa ajatukselle, että suosikki olisi valikoitunut tyylikkään nimen perusteella.
Prefontaine oli 1970-luvun alun yhdysvaltalainen juoksijatähti, joka lyhyeksi jääneen uransa ja elämänsä aikana teki lähtemättömän vaikutuksen pohjoisamerikkalaiseen urheiluväkeen.
”Pre” hallitsi maansa ennätysajoilla kaikki matkat 2000 metristä kymppikilometriin. Hänen faninsa kehittivät yhä elävät Go Pre -sloganin ja tuotemerkin.
Saattaa olla, että Hussaan vetoaa Pren hurjuus harjoittelussa.
– Olen hullu harjoittelija ja pidän siitä. Aamu- ja iltalenkki, se rytmi sopii minulle hyvin kouluaikoina, sanoo kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Hussa.
Talvella juostaan paljon niitä Hussan mainitsemia roskakilometrejä, mutta kilpailukausi juoksuttaa Samulia ympäri Suomen ja jatkossa muuallakin.
– Tavoitteita on ja pitää olla. Tämän vuoden päätähtäin on Jyväskylän Kalevan kisoissa, sanoo Limingan Niittomiehiä nykyisin edustava Hussa.
– Unelma, se on Euroopan mestaruus, sanoo Hussa, johon Jukka Keskitalon Göteborgin ilta vuonna 2006 on jättänyt lähtemättömän jäljen.
Keskitalo juoksi mestaruutensa 3000 metrin esteissä, mutta Hussa pysyy esteettömällä radalla. Tulevina vuosina mies aikoo juosta maajoukkue-edustajaksi ja sitä kautta kansainvälisille radoille.
Mikä sitten juoksutti Samulin keskimatkan juoksijaksi?
– Haaste. Keskinkertaisuus ei kelpaa 800 metrillä tai tonnivitosella. Keskimatkoilla pärjäämiseen vaaditaan paljon. Luonnetta, nopeutta, kestävyyttä ja taktiikkaa, luettelee Hussa mailerien vaatimuksia.
Hussa uskoo itsellään olevan vaadittavia ominaisuuksia, joita kaikkia pitää kehittää.
– Tekemistä on, mutta kuten sanoin, olen hullu harjoittelija ja osaan kuunnella kokeneita osaajia, sanoo Hussa, jota valmentaa Limingan Niittomiesten Jorma Jokela.
Hussa myöntää olevansa penkkiurheilija, kovakin. Mutta ei tässäkään aivan tavanomainen.
Hänen seuraamansa lajit ovat aika arkisia suomalaisessa mittapuussa, mutta sarjat ja joukkueet hyvin ”prefontainemaisia”, omanlaisia.
– Seuraan jalkapalloa ja kiekkoa. Kiekossa Liigan lisäksi Mestistä ja suomisarjaa. Jalkapallossa suosikkiseurani on Hansa Rostock. En ole siis mikään glory hunter, sanoo Hussa.
Kestävyyttä hakiessa pitkien harjoituslenkkien – roskakilometrien – aikana mieli ehtii kelata lukemattomia asioita.
– Siinä ehtii pohtia maailmaa ja asioita. Olen joskus kirjoittanut tekstiä lenkkien aikaisesta ajattelusta. Voin lähettää sen joskus luettavaksi, hymyilee ja lupaa Hussa.
Tarinaa on siis tulossa lisääkin, myös radoilta.
Omia ratojaan juoksevan Hussan maailmaan sopii ajatus: olen valmis tekemään parhaani päästäkseni huipulle, mutta hyväksyn huipun, jonka saavutan!
Mikäli menestystä tulee, niin ne jutut kirjoittaa joku muu kuin Hussa. Kysymyskin herää, huutaako yleisö silloin Go Hussa!
"– Olen hullu harjoittelija ja pidän siitä. Aamu- ja iltalenkki, se rytmi sopii minulle hyvin kouluaikoina."
"– Keskinkertaisuus ei kelpaa 800 metrillä tai tonnivitosella. Keskimatkoilla pärjäämiseen vaaditaan paljon."
MIKÄ?
Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti yleisurheilun SM-kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan. Maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat ja Kalevan kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa sen vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.
Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Kisanimikkeen takana sanotaan olleen silloinen SUL:n yleisurheilun ylivalmentaja Armas Valste.
Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi myös muita SM-kilpailuja.