Marjat herkuiksi, aamuherätys voimistellen

– Päivittäinen voimistelu on tärkeää, 10–15 minuuttia päivässä riittää

Mestariparantaja Hannes Karppinen muistuttaa, että Suomessa on luonnossa kaikki ne marjat, joissa on meidän suomalaisen tarvitsemat tärkeät hivenaineet ja antioksidantit.

Teksti ja kuva: Reetta Reinman

Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa parempi elämä, joten nyt opettelemaan uusia askelkuvioita. Tärkein remonttikohde löytyy mestariparantaja Hannes Karppisen mukaan lautaselta.

– Meillä on luonnossa kaikki ne marjat, joissa on suomalaisen tarvitsemat tärkeät hivenaineet ja antioksidantit, hän muistuttaa vitamiininlähteistä.

Hän ylistää myös kotimaista kalaa. Ruisleipä on Hanneksen mielestä meidän suomalaisten paras hiilihydraattilähde. Kasviksia tarvitaan joka aterialla. Rasvan lähteeksi Hannes suosittelee kylmäpuristettua oliiviöljyä.

– Nautin itse pari ruokalusikallista oliiviöljyä päivittäin. Se sopii voin sijaan myös leivän päälle.

– Moni muuten on sanonut, että kuorsauskin loppuu, kun aloittaa säännöllisen oliiviöljyn käytön.

Oliiviöljyn lisäksi hyviä rasvan lähteitä Hanneksen mukaan ovat kookosöljy ja kalaöljy, sekä pienessä määrin myös voi.

– Rasvan poisjättäminen ruokavaliosta on monin tavoin terveydelle huonoa, myös elintärkeälle aivorungolle, joka koostuu nesteestä, rasvakudoksesta ja suoloista. Jos rasva jää ravinnosta pois, riski muistihäiriöille kasvaa.

Maitotuotteita ei myöskään ole syytä Hanneksen mukaan jättää kokonaan ravinnosta pois, luusto tarvitsee maitoa. Kaikki maitotuotteet hän kehottaa syömään maustamattomana ja täysrasvaisina.

Liiasta suolasta puhutaan paljon.

– Suolan vähentäminen voi johtaa äärimmäisyyksiin – ja on monissa hoitolaitoksissa johtanut, Karppinen huomauttaa.

– Testasin itselläni kerran, mikä olisi kohdallani suolan kohtalo. Karsin suolan pois kaikesta. Neljän viikon kuluttua rupesi tulemaan kramppeja lihaksiin, enkä hikoillut normaalisti. Sain neuvon, että merisuolakide kielen alla auttaa. Ja auttoihan se.

Merisuolan ohella Hannes suosii Pansuolaa.

– Täytyy olla järki perässä näissä suola-asioissa, täytyy kokeilla, mikä on itselle hyvä. Ihmiset ovat perinnöllisesti hyvin yksilöllisiä.

– Sokeri on kuitenkin varmasti paha kaikille, hän pohtii.

Nestettä elimistö tarvitsee Hanneksen mukaan 1-2 litraa päivässä. Paras juoma on raikas vesi.

Kohtuus kaikessa on Hannes Karppisen mielestä hyvä neuvo ruokailussa. Ylipaino rasittaa tukirankaa ja niveliä, vähentää liikkumista ja heikentää elämänlaatua.

Taistelussa kiloja vastaan kirkkain lähtöajatus on Karppisen mukaan se vanha yksinkertainen tosiasia, että paino ei nouse, jos energian saanti ei ylitä kulutusta.

– Elämäntapamuutokset tulee tehdä pienin – vaikka ei välttämättä kevein – askelin kunnollisten tulosten saavuttamiseksi. Elämäntavat tulee olla sellaisia, että niistä voi pitää kiinni loppuelämän ajan, hän muistuttaa.

Hän kannustaa ihmisiä pitämään huolta, ettei paino nousisi liiaksi.

Monet tuki- ja liikuntaelimistön vaivat on usein pitkällisen liikkumattomuuden perua.

– Vain säännöllinen voimistelu voi ennaltaehkäistä niiltä, muistuttaa mestariparantaja Hannes Karppinen.

– Erityisen tärkeää voimistelu on niille, joiden työ vaatii paljon paikallaan oloa, esimerkkeinä vaikkapa toimistotyöntekijät sekä autonkuljettajat, hän sanoo.

Voimistelu on hänen mukaansa hyvä tehdä aamulla ensimmäiseksi, koska silloin se tulee varmimmin tehtyä ja elimistö herää samalla mukavasti.

– Liikunta vaikuttaa myös ennaltaehkäisevästi jännittyneisyyteen, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Fyysisesti hyväkuntoinen henkilö kestää paremmin henkistä rasitusta.

Tärkeintä sopivan liikuntamuodon löytämisessä on se, että liikkuu oman kykynsä ja vointinsa mukaisesti. Monipuolinen liikunta ennaltaehkäisee parhaiten muun muassa selkäsairauksia.

– Päivittäinen voimistelu on erittäin tärkeää, 10–15 minuuttia päivässä riittää hyvin.

Hannes Karppinen aloittaa päivän aina käymällä läpi kehittämänsä voimisteluohjelman liikkeet, viikoittain hän tekee 3–4 lenkkiä hölkäten 7–10 kilometriä.

Tietokonekauteen siirtyminen on aiheuttanut sen, että yökausia pelataan erilaisia tietokonepelejä eikä nukuta tarpeeksi. Riittävä lepo on merkittävä mielialaan vaikuttava tekijä.

– Ihminen tarvitsee liikunnan kautta saatua rasitusta, mutta myös riittävästi lepoa, Hannes Karppinen painottaa.

Samaan kategoriaan liittyy positiivisuus, joka on hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä.

Levon puute aiheuttaa myös fyysisiä oireita, lihasjännitteitä sekä verenkierron ja nesteenkierron häiriöitä. Kunnon yöunien lisäksi kannattaa opetella rentoutumaan.

Hannes Karppinen on tehnyt rentoutumiskasetin, joka toimii terapeuttisena, kuunteleepa kasettia yksin tai yhdessä puolison kanssa.

– Myös hyvien ystävien seura on rentouttavaa.

Lukkotilanteessa ihminen ei pysty enää keskustelemaan ja siitä seuraa umpio. Parisuhteessa se muuttuu äkkiä kyräilyksi.

– Kumpikaan ei myönnä eikä tunnusta, vaikka tärkeintä olisi alkaa kylmästi keskustelemaan, Hannes Karppinen toteaa.

Pahimmaksi tilanne muuttuu, kun psyykettä aletaan hoitaa kovilla lääkkeillä, joista ei lopulta päästä eroon.

– Tänä päivänä jokaiseen vaivaan on tarjolla hirveä määrä lääkkeitä. Kyllä me lääkkeitäkin tarvitsemme, mutta kovia määriä niitä ei ihmisille pitäisi syöttää.

Kun ihmissuhteet häiriintyvät, kostautuu se Karppisen mukaan henkisen puolen lisäksi niskan alueella ja lopulta koko vartalossa.

Liiankin monet nojaavat pulloon, kun ahdistus käy liian suureksi. Jatkuvalla alkoholinkäytöllä altistutaan alkoholismille. Reippaan juomisen seurauksena vihaisuus ja äkkipikaisuus saavat helposti vallan.

– Kun väkivalta tulee mukaan kuvaan, menee perhe-elämä sekaisin.

Kun ihminen on ajanut itsensä ahdinkoon, saattaa tilanne ajautua loukkoon. Lopulta ainoaksi ongelmaratkaisuksi voi muodostua itsetuhoisuus.

– Näkisin, että lisääntynyt vapaa-aika ja siihen yhdistetty alkoholinkäyttö on yksi syypää tähän, Hannes Karppinen pohtii.

– Ja nykyisin joillekin näyttää jo yksistään tupakasta vierottuminenkin nousseen ylitsepääsemättömän vaikeaksi asiaksi.

Hannes Karppinen pyrkii katsomaan ja käsittelemään ihmistä kokonaisuutena.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet alkavat nykyisin todella nuorina. Niitä havaitaan jopa 12–13-vuotiailla. Pahin vaihe on kuitenkin 42-vuotiaana ja siitä ylöspäin.

Karppinen tuntee kaavan hyvin.

– Ensin tulee niska-hartiakivut, joista aiheutuu päänsärkyä ja unettomuutta. Sen jälkeen mukaan tulevat erilaiset mielialakuviot. Maku- ja hajuaistit eivät toimi enää normaalisti, kädet alkavat puutua, esiintyy huimausta sekä rintakipuja.

– Pian ollaankin jo venheessä, josta ei pääse ilman apua ylös.

Yksi Karppisen huolenaihe ovat kädet ja niiden taidot.

– Ihmiset kaipaavat käsillä tekemistä ja koskettamista. Hirveän huono juttu on sekin, että kädentaitojen opetus on muuttunut vähäiseksi kouluissa.

– Kädet – puristusvoima, nivelten liikkuvuus – kertovat paljon ihmisen kehon toiminnasta. Käsistä heijastuu, miten aivot toimivat. Lääkäri ei usein hoitoa määrätessään edes näe käsiä.

Aina kun lääkkeitä syövälle ihmiselle tulee pientäkin vaivaa, pitäisi Hannes Karppisen mielestä ehdottomasti selvittää, johtuuko vaiva fyysisistä syistä vai lääkkeestä.

Hän luettelee keinoja, joilla saa aikaan 90 prosenttia nesteenpoistolääkkeen tehosta rasittamatta maksaa, haimaa ja munuaisia ja kehon nestevirtauksia nesteenpoistolääkkeillä.

– Nivelsäryt, rintakipu, käsien puutuminen... Jos huolehdittaisiin siitä, että niskan ja pään alueen liikkuvuus on rentoa, olisi paljon vähemmän olkapää-kyynärpääsärkyjä.

– Polvien ja jalkojen kaikkien vaivojen estämisessä – ja usein hoidossakin – olennaista on rentous ja liikkuvuus. Miten polvinivelet voisivat säilyä joustavina, kun vain istutaan eikä käydä kyykyssäkään koskaan? Jos ei nivelissä eikä jänteissä ole vikaa, niin kyykkäämään vaan! Siinä ne lihakset ja kivut paranevat, mestariparantaja opastaa.

– Raajalihakset ja lantio eivät pidä liian korkeista kannakkeista jatkuvassa käytössä. Ja lenkkikenkienkin laatua on seurattava. Ne eivät saa aiheuttaa vinoutta. Jos ei pohje- ja reisilihaksia saada toimimaan kunnolla, kivuista ei päästä tuilla eikä lääkkeillä.

– Yksi on muuten hirveän hyvä apukeino nivelten hoidossa. Ripauta vähän Pansuolaa kuumavesiämpäriin ja upota mahdollisimman kuumaan jalat nilkkoja myöten. Lämmin laajentaa verisuonet ja suola imee kuonat ulos.

– Jalkaterän rullaus edestakaisin pullon päällä vaikuttaa jalkaterässä niin paljon, että siitä on hyötyä lantioon asti. Lantio puolestaan kaipaa pyöritysliikkeitä. Ristiluun liikkuvuus on hyvin tärkeä, se vaikuttaa ukkovarpaaseen asti.

Hannes Karppinen muistuttaa, että meidän ihmisten on syytä liikkua koko ikämme, mutta ennen kaikkea 40 ikävuodesta lähtien rakentaa itsellemme ”eläkekroppaa” liikunnan, ruokavalion, painonhallinnan, levon, rentoutumisen ja positiivisen mielen kautta.

”– Voimistelu on hyvä tehdä aamulla ensimmäiseksi, koska silloin se tulee varmimmin tehtyä ja elimistö herää samalla mukavasti.”

”– Fyysisesti hyväkuntoinen henkilö kestää paremmin henkistä rasitusta.”

MITÄ?