Käyttäytymisen ymmärtäminen tekee koulutuksesta stressitöntä

Operantissa koulutuksessa koira oppii oppimaan. Menetelmä sopii hyvin metsästyskoirille.

Mäntsälässä asuvalla Seppo Partasella on ollut spanieleita noin 35 vuotta. Viime vuosien aikana hänen koulutusmenetelmänsä ovat muuttuneet radikaalisti. Nyt seitsemän spanielin laumaa koulutetaan operanteilla koulutusmenetelmillä.

Operanttien koirankoulutusmenetelmien ymmärtäminen vaatii koirien oppimisteorian tuntemista.

Teorian opiskelu saattaa Partasen mukaan aluksi tuntua turhauttavalta, mutta se kannattaa – kun teoria on hallinnassa, käytännön puolen ymmärrys seuraa helpommin.

– Eihän autojakaan tai muita teknisiä laitteita korjata tai huolleta pelkästään perimätiedon ja mutu-tuntuman perusteella, vaan siihen vaaditaan pitävä teoreettinen pohja. Sama pätee myös koirankoulutukseen.

Koulutustapahtuman tulee olla koiralle stressitön.

– Eläimiä on koulutettu tuhansia vuosia. Erilaisia tapoja kouluttaa eläimiä on varmasti valtava kirjo, ja menetelmät muuttuvat koko ajan.

Esimerkiksi hevosten koulutuksessa on koko ajan siirrytty kohti väkivallattomia menetelmiä, kun on ymmärretty paremmin, kuinka ja miksi eläin käyttäytyy eri tilanteissa.

Partasen mukaan sama pätee myös koirien koulutukseen.

– Perinteiset koulutusmenetelmät voivat olla kovakouraisia ja koiraa stressaavia. Kun ymmärretään koiran käyttäytymisen perusteita paremmin, tällöin koulutusmenetelmätkin muuttuvat järkevämmiksi ja koiralle paineettomiksi. Samalla suhde koiraan paranee ja koulutustapahtumat ovat myös koiran ohjaajalle stressittömämpiä.

– Itselläni on ollut spanieli noin 35 vuotta. Myös omat koulutusmenetelmäni ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosien varrella. On muistettava, että koira tekee aina parhaansa. Koira ei näytä keskisormea. Ongelma on ohjaajan puutteellisissa tiedoissa ja taidoissa, jos koulutustapahtuma tai metsästys menee pieleen. Tällöin koiraa ei ole koulutettu riittävästi ja oikealla tavalla, että se voisi suoriutua tehtävästään.

Joskus käsissä voi olla koira, jolla ei ole riittävästi kapasiteettia suoriutua kaikista tehtävistä.

– Tällöin koiranohjaajan on tunnistettava tilanne eikä vaadittava kyseiseltä koirayksilöltä liikoja – tai on löydettävä toimiva tapa kyseisen koiran toimintakyvyn avaamiseksi.

Operantti koulutus on hieman vaikeasti avautuva nimitys, mutta parempaakaan ei liene olemassa. Tämä koulutusmenetelmä käyttää hyväkseen koiran oppimista koskevaa teoriatietämystä. Koirilta vaaditaan edelleen vähintään yhtä hyviä suorituksia, mutta keinot päämäärään pääsemiseksi ovat erilaiset kuin niin sanotuilla perinteisillä menetelmillä.

– Operantti ehdollistuminen, mistä koulutusmenetelmän nimi tulee, tarkoittaa selvällä suomenkielellä sanottuna tekemällä oppimista.

Ehdollistuminen lähtee liikkeelle koiran omasta toiminnasta, jonka aikana tai välittömästi käytöksen jälkeen koira saa itselleen merkityksellistä palautetta eli vahvisteen. Esimerkiksi kun pentu istahtaa omia aikojaan, istuminen vahvistetaan samalla silmänräpäyksellä ja tähän liitetään esimerkiksi käskysana ”istu”. Vahviste voi olla herkkupala, kehumista tai leikkiä. Ruoka tai herkkupala on ehdottomasti paras vahviste.

Kun operantti koulutus aloitetaan jo pentuvaiheessa, nopean oppimisen kautena noin 8-12 viikon iässä, pentu parhaimmillaan oppii tarjoamaan erilaisia käytöksiä saadakseen itselleen merkittävää palautetta ja sille pystytään opettamaan kaikki tärkeimmät asiat jo tässä vaiheessa. Koira oppii oppimaan.

Operantissa menetelmässä käytetään aina positiivista vahvistamista.

– Sitä saa, mitä vahvistaa. Rankaisuja ei käytetä, sillä ei-toivotut toiminnat pikkuhiljaa häviävät, kun niitä ei vahvisteta, tiivistää Partanen.

Koiralle voidaan opettaa myös ei-sanan merkitys näillä menetelmillä.

Ajoitus on kaiken A ja O.

– Halutun toiminnan vahvistamisen pitää tapahtua täsmälleen oikealla hetkellä ja ajoituksessa naksutin on erinomainen työkalu. Toki naksuttimen käyttö pitää opiskella ensin. Vahvistamisessa voidaan käyttää myös sosiaalista vahvistamista, kuten kehumista ja leikkiä.

Partanen korostaa, että rankaisuja ei käytetä, sillä tällöin ajoitus on lähes mahdotonta.

– Siksi esimerkiksi peräänmenon tehneen spanielin rankaisemisessa ei ole järkeä, koska oikea hetki on mennyt jo kauan sitten. Korkeintaan voidaan pilata luoksetulo, kun peräänmenosta palaavaa koiraa rankaistaan.

Operantti kouluttaja kytkee koiran vähäeleisesti ja vie sen esimerkiksi autoon. Ei muuta. Hauskanpito loppuu. Tässä esimerkkitapauksessa koira on viety liian aikaisin vaikeaan tilanteeseen ja syy on täysin ohjaajan, ei koiran. Koiran rankaisu tällaisessa tilanteessa ainoastaan pönkittää ihmisen eli ohjaajan henkistä tilaa: koira ei totellut ja se teki sen varmasti tahallaan!

Vika on koiran – ihminen suuttuu – koiraa on rankaistava. Tällöin koira inhimillistetään, koska kuvitellaan, että koira ajattelee kuin ihminen.

Eläimet eivät yleistä asioita kovinkaan helposti.

– Koira, joka osaa toimia koulutetulla tavalla kotona, ei välttämättä ymmärrä käskyä lainkaan kodin ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että koira yhdistää tutun kotiympäristön osaksi käskyä ja koulutettua toimintoa.

Partanen painottaa, että koiran koulutuksessa yleistäminen ja ympäristöoppi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

– Nuorelle koiralle opetetaan jokin käytös kotona sisällä. Seuraava askel on, että sama asia tehdään hyvin perusmuodossa kotinurmikolla.

Koulutettavissa asioissa edetään pienin askelin helpommasta vaikeampaan eri ympäristöissä – pyritään lisäämään vain yksi uusi elementti kerrallaan oppimistapahtumaan, olkoon se vaikka vieras ihminen, vieras koira, opetetun asian hieman uusi muoto tai vaikkapa uusi hajuympäristö.

Vaillinainen yleistäminen on yksi yleisimmistä syistä epäonnistumiseen.

– Kuinka monta kertaa onkin koulutusleireillä käynyt niin, että vieraassa paikassa, vieraiden ihmisten ja koirien ympäröimänä tuntuu siltä, että koirallemme ei ole koskaan opetettu yhtään mitään!

Seppo Partanen myöntää, että hänellä itselläänkin oli aluksi huomattavia vaikeuksia ymmärtää operantteja koulutusmenetelmiä spanielin metsästyskoulutuksessa.

– Ennakkoluulot olivat suuret. Lisäksi sosiaalinen paine saattaa olla merkittävä estävä tekijä uusiin koulutusmenetelmiin siirryttäessä – eihän iso mies voi nyt tuolla tavalla kouluttaa! Omalta osalta tosin asiaa helpotti se, että olimme kouluttaneet vaimoni homekoirayrityksessä työkoiria operantein menetelmin menestyksellisesti jo vuosien ajan.

Ohjaajan on Partasen mukaan ymmärrettävä se, että koiraa ei rankaista, jos se tekee väärin.

– Usein ohjaajalla on olemassa aivan selkärankareaktiona toimintamalli, että koiraa ravistetaan, sille karjaistaan, sitä lyödään tai nykäistään hihnasta, jos se tekee ohjaajan mielestä väärin. Tästä pitää päästä eroon.

Oma impulsiivisuus ja hermostuminen pitää saada myös aisoihin. Tämä helpottuu, kun alkaa ymmärtämään koiran käyttäytymisen perusteita.

Samalla oppii oikeasti lukemaan koiraa.

Koiran ja ohjaajan välinen suhde on kaikkein merkittävin asia koiran koulutuksessa.

– Vanhat, jo haudatut teoriat ihmisen vaatimasta auktoriteetista koiran suhteen on syytä unohtaa. Kun suhde on kunnossa, ei tarvitse miettiä auktoriteetti- tai dominanssiongelmia. Koulutustapahtumassa ei saa olla konfliktia, stressiä tai painetta. Positiivisia menetelmiä käyttäen koiran kouluttamisesta tulee entistä mielenkiintoisempaa, mukavampaa ja tehokkaampaa.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Karprint Oy:n kustantamassa Ase&Erä-lehdessä 4-2018 ja julkaistaan nyt KauppaSuomessa Karprint Oy:n luvalla.

”– Usein ohjaajalla on olemassa aivan selkärankareaktiona toimintamalli, että koiraa ravistetaan, sille karjaistaan, sitä lyödään tai nykäistään hihnasta, jos se tekee ohjaajan mielestä väärin.”
”– Operantti ehdollistuminen, mistä koulutusmenetelmän nimi tulee, tarkoittaa selvällä suomenkielellä sanottuna tekemällä oppimista.”