Dynaamista voimaa, soinnillisia värejä

Vetelin kirkon urut ovat Suomen urkujen rakennuksen paraatiajalta

Sibeliuksen musiikki vaatii urut, joilla voi tulkita Suomen luontoa kuin maalauksenomaisesti siveltimen vedoin; herkästi, hienovaraisesti, pienetkin vivahteet huomioiden.

Kansainvälisesti palkitun urkutaitelija Kalevi Kiviniemen mukaan Vetelin kirkon urut sopivat erinomaisesti Sibeliuksen musiikin tulkintaan.

Teksti: Reetta Reinman

Veteli tai Pariisi; samalla vakavuudella on urkupenkille istuuduttava, sanoo kansainvälisesti menestynyt ja arvostettu urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. Laajasta ja palkitusta kansainvälisestä urastaan huolimatta hän pitää yhtä suuressa arvossa konsertteja kotimaassaan, pienimmilläkin paikkakunnilla.

Vetelin kirkossa Kalevi Kiviniemi konsertoi 3. elokuuta teemalla Sibelius ja muita mestareita. Vetelin konsertissa Kiviniemi soitti Jean Sibeliuksen sekä muiden merkittävien säveltäjien teoksia. Konsertti päättyi Sibeliuksen Finlandiaan.

Vetelin Irtanaisviikkojen ohjelmistoon kuulunut konsertti oli samalla osa Kiviniemen 60-vuotisjuhlakiertuetta. Jalasjärvellä syntynyt Kalevi Kiviniemi täytti 60 vuotta 30. kesäkuuta 2018.

Kiviniemi asuu Lahdessa, mutta hän korostaa, että on aina ja ennen kaikkea pohjalainen.

– Sanoisinkin, että Kiviniemen taiteen tekemisessä yhdistyy äärimmäisen voimakas taiteellinen kunnianhimo, suomalainen sisu ja pohjalainen periksiantamattomuus, toteaa Kiviniemen manageri Kirsi Kiviharju .

– Tämä näkyy ensimerkiksi siinä, että konsertoi Kiviniemi missä tahansa, suuressa tai pienessä paikassa, niin hän suhtautuu tekemiseensä aina yhtä huikean kunnianhimoisesti, täysillä!

Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen mielestä Vetelin urut ovat ”omiaan” nimen omaan Sibeliuksen musiikkiin.

– Vetelin kirkon urut ovat Suomen urkujen rakennuksen ”paraatiajalta” eli ajalta ennen sotia, jolloin rakennettiin romantiikan tyyliin suuria ja suurehkoja soittimia, kuten esimerkiksi Lapuan tuomiokirkon urut, jotka ovat Suomen suurimmat urut sekä Tampereen tuomiokirkon ja Oulun tuomiokirkon urut ja Kuusankosken sekä Turun Martinkirkon urut. Kaikki nämä ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamia, kertoo Kiviniemi.

Kun Armas Maasalo soitti Vetelin urkujen vihkiäiskonsertin 4.7.1939, Jean Sibelius (1865–1957) oli vielä elossa.

– Kangasalan urkutehtaan rakentamien urkujen ”härmäläisromanttinen” sointi-ihanne on ideaali soitettaessa Sibeliusta ja hänen aikalaistensa musiikkia. Tässä urkutyypissä on riittävästi dynaamista voimaa: hiljaisesta suvi-illan tunnelmasta myrskyyn, toteaa Kiviniemi.

– Sibelius kuunteli Suomen luontoa; ja hänen musiikkinsa tulkkien – myös urkujen soinnillisten värien – on kyettävä tähän herkkävastoiseen maalauksenomaiseen ilmaisuun, korostaa Kiviniemi.

Konserttiurkuri Kiviniemi on viime vuosina konsertoinut monissa maailman ykköspaikoissa, kuten Pariisin Notre Damessa, Leipzigin Gewandhausissa ja Moskovan Tschaikovski-salissa. Menneenä kesänä hän on konsertoinut muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Serbiassa.

Kiviniemi on esiintynyt useiden nimekkäiden orkesterien, kuten Moskovan kamariorkesterin ja Moskovan sinfoniaorkesterin sekä Suomessa Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden solistina esimerkiksi kapellimestarien Constantin Orbelianin, Leif Segerstamin, Peter Liljen, Hannu Linnun ja Santtu-Matias Rouvalin johdolla.

Mutta Kalevi Kiviniemen tie palkituksi urkutaiteilijaksi ei ole kulkenut suoraviivaisia latuja. Kalevi Kiviniemi oli 13-vuotias, kun hänen pianonsoitonopettajansa sanoi, ettei Kalevista tule koskaan ammattimuusikkoa. Tästä suivaantuneena nuorukainen paiskasi kotinsa keittiönpöydällä hedelmäkulhossa olleet appelsiinit keittiön seinään ja päätti, ettei sen koomin koske pianoon. Kalevi olisi halunnut soittaa oikeita pianoteoksia, eikä vain sormiharjoituksia. Pianotunnit olivat Kalevin kotona Jalasjärvellä, koska hänen äitinsä Jalasjärvelle perustaman musiikkiopiston opetus tapahtui osittain myös Kiviniemillä.

Ilman oopperalaulaja Jorma Hynnistäei olisi urkutaiteilija Kalevi Kiviniemeä. Lukioaikoina Kalevia kiehtoi enemmän kuvataide kuin musiikki. Hän oli ajatellut pyrkiä Ateneumiin opiskelemaan. Kalevi soitti nuorena pianon ohella viulua. Hän oli 17-vuotiaana viulistina orkesterissa, joka sai kerran solistikseen Jorma Hynnisen. Konsertin aikana Kaleville paljastui, että muusikoksi hänen onkin ryhdyttävä, ja hän opetteli viikossa soittamaan myös pianolla kaikki Hynnisen laulamat kappaleet, joita hän orkesterissa oli säestämässä.

Kiviniemi pääsi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle, jossa on aina joko urut tai laulu pääaineena, Kiviniemellä aluksi laulu. Siellä Soile Isokosken , Juha Kotilaisen ja muiden kovien nimien joukossa Kiviniemi pohti, että ehkä hän urkurina ja huippulaulajia säestäessään kuitenkin pääsisi pidemmälle. Niinpä hän vaihtoi pääainetta.

Urkujensoiton diplomitutkinnon Kiviniemi suorittu Sibelius-Akatemiassa vuonna 1983 erinomaisin arvosanoin, sitä ennen vuonna 1981 kanttoriurkurin tutkinnon. Yksityisopintoja hän on tehnyt Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Kalevi Kiviniemen manageri Kirsi Kiviharju kertoo, että nuoruuden toinen ammattihaave eli kuvataiteilijan ura kulkee koko ajan mukana Kiviniemen urkutaiteessa.

– Kiviniemi kokee, että hän soittaessaan ikään kuin maalaa musiikkia. Urut isona soittimena tarjoavat monipuolisen ”väripaletin”; mitä isompi soitin, sitä laajempi väriskaala on soittajalla käytössään.

Kiviniemen ja Jorma Hynnisen yhteistyö jatkuu sekin edelleen.

– Heillä on myös paljon keskinäisiä yhtymäkohtia, esimerkiksi kuvaamataide, onhan Jorma Hynninen myös merkittävä kuvataiteilija, toteaa Kiviharju.

Tänäkin syksynä Kiviniemi ja Hynninen konsertoivat yhdessä, osassa konserteissa on mukana myös pianotaiteilija Ilkka Paananen. Loppusyksystä Kiviniemeä ja Hynnistä kuullaan esimerkiksi Oriveden kirkossa 14. marraskuuta ja Espoossa Leppävaaran kirkossa 20. marraskuuta.

Oulun ammattikorkeakoulun salissa Kalevi Kiviniemellä on 5. lokakuuta luentokonsertti, jossa hän kertoo musiikin ohella urkutaiteesta. Tilaisuudessa esitetään Kiviniemen urasta kertova dokumenttielokuva. Kiviniemi ja kirjailija Pekka Hako tekevät kirjaa Kiviniemen urasta. Helsingissä Huopalahden kirkossa 7. marraskuuta pidettävää Kiviniemen konserttia edeltää taiteilijatapaaminen, jossa kirjailija Pekka Hako on mukana, ja myös yleisö saa esittää taiteilijalle kysymyksiä. Hako juontaa konsertin.

Musiikkigenrejen rajoja rikotaan Kiviniemen ja sähkökitaristi Markus ”Marzi” Nymanin yhteiskonserteissa 24. lokakuuta Olarin kirkossa ja 28. lokakuuta Valkealan kirkossa.

Kalevi Kiviniemi on myös säveltänyt urkuteoksia, joita on kiitelty kansainvälisessä lehdistössä. Levytyksiä Kiviniemi on tehnyt yli 160. Vielä tänä vuonna julkaistaan hänen oma sävellys-/improvisaatiolevynsä, joka on hänen säveltämänsä 20-osaisen OrganEra-sarjan päätöslevy.

Ulkomailla Kalevi Kiviniemeä on nimitetty muun muassa improvisaation mestariksi. Tätä todisti myös kerran säveltäjämestari Aulis Sallinen, kun hän istui Pariisissa Saint-Sulpicen kirkossa kuuntelemassa Kiviniemen konserttia ja oman sävellyksensä kantaesitystä. Konsertissa oli myös Kiviniemen improvisaatio. Konsertin jälkeen Sallinen ihmetteli, että ihanko totta kyseessä oli improvisaatio, minun mielestäni se oli valmis sävellys!

Sallinen on tehnyt neljästä urkusävellyksestään kolme yhteistyössä Kiviniemen kanssa, joita Kiviniemi on kantaesittänyt Suomen lisäksi Ranskassa, Saksassa, Englannissa ja USA:ssa.

”– Kangasalan urkutehtaan rakentamien urkujen ”härmäläisromanttinen” sointi-ihanne on ideaali soitettaessa Sibeliusta ja hänen aikalaistensa musiikkia.”

MITÄ?

MITÄ?