– Yleinen asevelvollisuus maanpuolustuksen paras turva

Everstiluutnantti Pekka Kouri korostaa, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on estää sodan syttyminen. Tähän tarvitaan määrältään ja laadultaan riittävät joukot sekä tarkoituksenmukaiset asejärjestelmät. Suomen yleistä asevelvollisuutta myös maailma ihailee.

Teksti: Reetta Reinman

J. K. Paasikivi määritteli aikoinaan Suomen kohtalon kolmion Berliinin, Moskovan ja Tukholman välille. Everstiluutnantti, Mannerheim-ristin ritarien säätiön toimitusjohtaja Pekka Kourin mukaan Suomen nykyinen kohtalon kolmio kulkee akselilla Moskova – EU ja – Nato. Naton kohdalle Kouri laittaa kysymysmerkin, vaikka hän kannattaakin Suomen liittymistä Natoon.

Geopoliittisen asemamme ja historiamme vuoksi Venäjä on meille naapuri, jonka tekemiset ja näkemykset pitää ottaa huomioon.

– Mielestäni on parempi, että Suomi olisi reilusti Natossa, kuin että Venäjä joutuisi arvuuttelemaan Suomen mahdollista liittymistä. Pienellä Suomella ei ole luonnonrikkauksia, olemme läpikulkumaa, ja siinä valossa Natoon liittymistä tulee tarkastella.

Hänen mielestään Suomen hallitus löi kirveensä kiveen, kun totesi, että Venäjän kaasuputkihanke on puhtaasti talous- ja energiapoliittinen asia, johon ei olen syytä liittää mitään sotilaallista eikä puolustuksellista.

– Talous – energia – liikenne – puolustus, ne eivät ole koskaan erillään toisistaan. Ja aivan varmasti Venäjä tulee suojaamaan ja puolustamaan kaikkia kaasuputkeensa liittyviä taloudellisia ja inhimillisiä resursseja kaikkialla, missä se kulkee.

Nato-intoilijana Kouri ei kuitenkaan itseään halua pidettävän.

– Suomen mahdollinen Natoon liittyminen pitää harkita kaikessa rauhassa. On myös huomattava se, että meidän asejärjestelmämme ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmät ovat jo nyt yhteensopivia Nato-maiden puolustusvoimien kanssa, joten teknisiäkään esteitä ei ole.

– Jos EU olisi saanut yhteisen puolustuksen saralla joitain aikaan, niin suhtautumiseni Natoon olisi varmasti toisenlainen, toteaa Kouri.

Tulevaisuuden turvallisuusuhista Kouri nostaa esille äärilaidat niin Suomen sisällä kuin muualla maailmassa. Työperäinen maahanmuutto on hänen mielestään tarpeellista, moniin, erityisesti matalapalkka-alojen töihin ei enää saa suomalaisia, samaten korkeatasoiset asiantuntija- ja johtotehtävät jaetaan nykyään kansainvälisten huippujen kesken niin meillä kuin muualla. Sotaa ja vainoa paenneiden kohdalla viranomaisten pitää hänen mukaansa saada tarkistaa, että tulijoiden taustat ovat kunnossa.

– Ettei meille tulla pahat mielessä, mikäli sellaista ilmenee, on tulijat välittömästi saatava maasta pois.

Kourin mielestä ilmastonmuutoksesta on tehty turvallisuusuhka, ja ilmastonmuutoksella pelottelulla on menty pahasti överiksi.

– Ilmastonmuutoksen hallinnassa voimme luottaa tiedemiesten, teknologian, teollisuuden, insinöörien, talousosaajien ja poliitikkojen kykyyn tehdä toimivia ratkaisuja, varmasti keinoja löytyy.

– Syrjäytymisestä puhutaan Suomen turvallisuusuhkana. Mutta on huomattava, että meillä Suomessa kaikki eivät ole tahtomattaan syrjäytyneitä, kuten on esimerkiksi Afrikassa ja Ruotsissakin. Syrjäytyneille onkin annettava kaikki mahdollinen apu saadaksemme heidät normaaleiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Maailmanpoliittisesti ”maailman herruus” on Kourin mukaan myös tulevaisuudessa Kiinan, Venäjän ja USA:n keskinäistä kilvoittelua. Yhdysvaltalainen filosofi, poliittisen taloustieteen tutkija Francis Fukuyama esitti vuonna 1992 kuuluisan ja paljon siteeratun ajatuksensa ”historian lopusta” kirjassaan Historian loppu ja viimeinen ihminen. Hänen mukaansa kaikki inhimillisen historian kannalta merkittävä on jo tehty ja ihmiskunnan historian kehitys ideologioiden välisenä taisteluna on suurelta osin päättynyt liberalismin voittoon. Hänen ajatuksiinsa vaikuttivat erityisesti kylmän sodan päättyminen ja Berliinin muurin kaatuminen vuonna 1989.

– Historia ei ole suinkaan loppu, mutta nyt vastakkainasettelussa eivät enää ole ideologiat, vaan ”vanhat tutut”: taloudellinen ja sotilaallinen mahti! naurahtaa Kouri.

Siirtomaapolitiikkakin tulee hänen mukaansa Afrikassa aina jatkumaan, tosin modernissa muodossa ja talous edellä, mutta taloudelliset valloitukset tarvitsevat aina suojaa ja puolustamista.

– Merkittävimmäksi siirtomaaisännäksi Afrikassa on noussut Kiina, ja nousee vielä varmasti edelleen.

– Arktisten alueiden luonnonrikkauksien suojelemisessa ja puolustamisessa Venäjä on jo vahvistanut asemiaan, esimerkiksi vahvistamalla joukkojaan Murmanskin alueella.

Venäjä on Pekka Kourin mielestä aina ollut Suomen paras puolustustahdon ylläpitäjä.

– Niin nytkin, esimerkiksi Krimin ja Ukrainan vuoden 2014 tapahtuminen jälkeen Suomi on merkittävästi vahvistanut puolustusvoimia, satsauksia on tehnyt niin ilma-, maa- ja merivoimiin kuin myös tiedusteluun. Tämä on hyvä ”buumi”, nyt saadaan modernisoitua esimerkiksi vanhentuneita asejärjestelmiä.

– Kaikki puolueet ovat myöskin olleet yksimielisiä, että asevelvollisuuspalvelusta suorittavien päivärahaa pitää nostaa, asevelvollisuus ei saa olla nuorelle taloudellinen rasite.

Kouri korostaa, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on estää sodan syttyminen.

– Tämä varmistetaan sillä, että Suomella on hyvin koulutetut joukot, varusmiehet ja reserviläiset, sekä määrältään riittävät. Puolustuskykymme ylläpitoon tarvitaan yhteensä 285 000:n varusmiehen ja reserviläisen armeija. Toiseksi aseistuksen ja asejärjestelmien pitää olla modernit ja riittävät, eli taloudelliset ja tekniset resurssit on oltava kunnossa.

Yleinen asevelvollisuus on Kourin mukaan olennaisin asia Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa. Se tulee hänen mukaansa säilymään myös tulevaisuudessa.

– Vapaaehtoisuudessa on riskinsä, esimerkiksi Ruotsin mallissa kymmenen miljoonaisesta kansasta vapaaehtoiseen asepalvelukseen on vaikeuksia saada edes neljäätuhatta nuorta. Suomessa puolta pienemmästä väestömäärästä joka vuosi yli 20 000 nuorta miestä suorittaa yleisen asevelvollisuuden. Ruotsi on pyrkimässä takaisin yleiseen asevelvollisuuteen, se on varmasti hyvin hankala tehtävä. Myös Ranska harkitsee yleistä asevelvollisuutta.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomessa henkinen puolustustahto on tätä nykyä maailman kaikista maista korkein. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan, MTS:n tutkimuksen mukaan 80 prosenttia tämän päivän suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen pitää puolustaa maataan aseellisesti siitä huolimatta, vaikka lopputulos näyttäisi maamme kannalta huonolta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta arvostaa yleistä asevelvollisuutta maan puolustuksen perustana; luku on korkein Euroopassa.

– Toki tässä heijastuu maamme historia ja Suomen geopoliittinen asema, Kouri huomauttaa.

Hän korostaa, että korkea puolustustahto on tärkeä turvallisuustekijä ja signaali myös muille: korkean puolustustahdon omaavan maan annetaan helpommin olla rauhassa.

Kouri luottaa Suomen nuorisoon.

– Nykynuoria parjataan, että he eivät selviäsi rintamalla, kuten isämme ja isoisämme aikoinaan. On huomattava, että nykyaikainen sodankäynti on erilaista, nykyisten asejärjestelmien hallinta edellyttää teknistä ja tietoteknistä osaamista sekä hyvää kielitaitoa.

– Ennen armeijassa oli taipumus ”tekohengittää” kaikki varusmiehet palvelusajan loppuun saakka, vaikka selvästi oli nähtävissä, että kaveri ei selviä. Nykyään yli 70 % ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, 6 % siviilipalveluksen ja loput vapautetaan sairauden tai muun syyn vuoksi. On hyvä, että heidät vapautetaan heti ennen armeijaan astumista, samalla vapautuu sekä taloudellisia että inhimillisiä resursseja, eikä kylvetä katkeruutta.

Suomen yleisen asevelvollisuuden onnistumisesta on Kourin mukaan kiittäminen sitä, että kansalaissodan jälkeen hävinnyt osapuoli otettiin heti mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

– Heillä oli yhtäläisesti äänioikeus ja oikeus asettaa ehdokkaita eduskunta- ja kunnallisvaaleihin sekä sanoa mielipiteensä jopa kuningaskunta-ajatuksesta.

– Tässä oli perusta myös talvisodan ihmeelle, että parissakymmenessä vuodessa kahtia jakautuneesta kansasta kasvoi yhtenä miehenä ja naisena isänmaata puolustava kansakunta.

Hyvää29itsenäisyys-

päivää!

”– Kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä, että asevelvollisuuspalvelusta suorittavien päivärahaa pitää nostaa. Asevelvollisuus ei saa olla nuorelle taloudellinen rasite.”
”– Ruotsi on pyrkimässä takaisin yleiseen asevelvollisuuteen, se on varmasti hyvin hankala tehtävä. Myös Ranska harkitsee yleistä asevelvollisuutta.”