Sadun muotoon puettu kunnianosoitus yrittäjyydestä ja yhteisöllisyydestä

Sisu saa linnan -kirja kertoo Hiidenlinnan toiminnasta, jossa ahkerat ja monitaitoiset naapurit ovat yrittäjän apuna.

Hiidenlinnan yrittäjä Sami Uotila on ensimmäinen suomalainen maailmancupin osakilpailussa palkintosijalle noussut alppihiihtäjä.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Nyt syödään metsän antimia, toivottaa Somerniemellä Vesajärven rannalla asuva Antti Manninen , 69, tervetulleeksi ruokapöytään. Hän on keittänyt alkuruoaksi soseutetun suppilovahverokeiton lähimetsästä poimimistaan suppilovahveroista. Pääruokana on karitsan sisäpaistista leikattuja muhkeita pihvejä, perunamuusia ja puolukkahilloa. Ruokajuomaksi Vaasassa syntynyt Antti on tehnyt Vaasan Jaakoon puolukkajuomaa. Jälkiruoaksi juodaan pullakahvit Antin vaimon leipomien pullien kera.

– Karitsan marinoin yön yli marinointiliemessä, jossa on punaviiniä, soijakastiketta, ruokaöljyä, yrttejä, valkosipulia, mustapippuria ja vähäsen sokeria. Perunamuusiin kun laittaa hyppysellisen sokeria, niin saa keitinveden maun pois, Antti kertoilee ruoanlaittovinkkejään.

Vesajärvestä Antti nostaa kuhaa, ahventa, haukea ja talvella madettakin. Verstaassaan hän on tuotekehittänyt simppelin kokoisen katiskan, joka on metrin pituinen, 59 senttiä leveä ja 36 senttiä korkea. Verkko on tukevaa ja laadukasta.

– Olennaista tässä katiskassa on, että aukko on sen verran pieni, pitkä ja kapea, että hylkeet eivät mahdu siitä tuhoja tekemään. Toinen olennainen asia on katiskan pieni koko. Talvella sen saa kätevästi jään alle, kun on ensin pilkkikaikuluotaimella selvittänyt, missä kalaparvet ovat. Katiskaa ei tarvitse käydä pakkasissa joka päivä katsomassa ja kokemassa, kuten verkkoja. Moni ammattikalastajakin on sanonut, ettei enää kalasta talvella verkoilla vaan näillä tekemilläni, suhteellisen pienikokoisilla katiskoilla. Pieni katiska kalastaa aivan yhtä hyvin kuin isokin, kalastajat ovat sanoneet, Antti kertoo.

Katiskojen ohella Antti on kehittänyt tukevasti paikallaan seisovan kalanperkaus ja -käsittelypöydän. Pöydän koloon saa puukon ja piikin pystyyn.

Lehtikuusinen tukeva pöytä ei heilu eikä keiku rannalla. Antin verstaassa syntyy myös linnunpönttöjä.

Antti ja linnunpöntöt ovat ikuistettuina uutuuskirjaankin, Hiidenlinnan tarinaa kertovaan Tiina Tikkasen kirjoittamaan ja Satu Ilmosen piirroskuvittamaan kirjaan Sisu saa linnan (Hiidenlinna Oy, 2018).

Kirjassa tutustutaan sadun ja piirroskuvien kautta somerniemeläisen, vuonna syntyneen 1940 Reino Koivuniemen suunnittelemaan ja kokonaisuudessaan itse, omin käsin rakentamaan Hiidenlinnaan. Sementtistä ja luonnonkivestä muurattu Hiidenlinnan on valmistunut vuonna 1992 Koivuniemen neljän vuoden työurakan jälkeen.

Kolmekerroksisessa linnassa on huoneistoalaa 285 neliötä.

Koivuniemi on veistänyt käsityönä tukevasta hirrestä koko Hiidenlinnan sisustuksen, kuten koristeleikatut portaikot, kaiteet, lattiat, katot ja seinät sekä myös koristeveistetyt massiivipuiset kaapistot, pöydät ja sohvat sekä sviitin oravaveistoskoristeisen massiivipuusängyn.

Keskellä Hiidenlinnan avoportaikkoa komeilee maailman suurin puukko. Kuusimetrinen puukko kohoaa avoportaikoissa Hiidenlinnan toiseen kerrokseen saakka. Puukon terässä on monien Hiidenlinnassa vierailleiden julkkisten nimiä. Läntisen uudenmaan rikkaista riistamaista kertoo seiniä kiertävä kokoelma täytettyjä eläimiä.

Hiidenlinnan kanssa samalle tontille toissa kesänä, tuppeensahatusta lankusta rakennetun ravintolan ja alppihiihtomuseon pihassa seisoo koristeena Salkolassa asuvan Esko Pakarisen veistämiä puisia karhuja sekä kesäaikaan taiteilija Åke Utterin puuveistoksia.

Alppihiihtomuseo on Hiidenlinnassa siksi, että linnan omistajana on vuodesta 2013 ollut kilpauransa lopettanut alppihiihtäjä Sami Uotila, 42.

Uotila kuului Suomen maajoukkueeseen 1993–2007, hänen päälajinsa alppihiihdossa oli suurpujottelu. Uotila on ensimmäinen suomalainen miesalppinisti, joka pääsi maailmancupin osakilpailussa palkintokorokkeelle. Tämä tapahtui Italian Alta Badian suurpujottelussa 16. joulukuuta 2001, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Aktiiviuransa jälkeen Uotila on toiminut alppihiihdon kommentaattorina MTV3 -kanavalla sekä vuodesta 2016 lähtien Eurosportilla.

Uotilan kotirinne oli Vihti Ski Center, jossa hän on sittemmin toiminut yrittäjänä. Vihti Ski Centerissä, 45 kilometrin päässä Helsingistä, on laskettelukeskus, golf-kenttä sekä lapsille suunnattu PuuhaPark, jossa on muun muassa minigolf- ja polkuautoradat sekä keppihevosareena. Viime vuoden joulukuussa PuuhaPark osti Linnanmäeltä Vekkulan irtaimiston, ei Vekkulan taloa, se purettiin. Uusi Vekkula on tarkoitus olla valmis loppukesällä 2021, jolloin PuuhaPark täyttää viisi vuotta.

Sami Uotila on lukuisin tavoin kohentanut Hiidenlinnan ulkoasua ja siistinyt sisätiloja. Lisäksi hän on suunnitellut ja rakentanut monenmoista jännittävää puuhaa. Hiidenlinnan Sisumetsän seikkailupuistossa on seitsemän eri vaikeustasoista kiipeilyrataa: vaijeriliukuja, narutikkaita ja riippusiltoja valtavissa verkostoissa.

Turvallisuus taataan tukevilla vaijereilla. Lisäksi kun lapset – ja miksei aikuisetkin – kiipeilevät seikkailupuistossa, he voivat tehdä kävelylenkin Rakkaudenpolulla, jossa on myös Rakkauden silta. Sen kaiteeseen moni pariskunta on kiinnittänyt lukon sinetiksi rakkaudelleen. Rakkaudenpolun pusukopissa piipahtajia viihdyttää takavuosien hitti Minttu sekä Ville.

Sisu saa linnan -kirja on mukaansatempaava, kaikenikäisten satukirjaksi puettu tarina tosielämästä, ennen kaikkea sisukkaasta ja oivaltavasta suomalaisesta yrittäjyydestä, ja samalla lämmin kuvaus aidosta yhteisöllisyydestä. Linnan asukkaina Sisu saa linnan kirjassa ovat linnanherra Sisu sekä Into, Unto, Hillevi, Diego, lehmä ja kana. Kaikilla asukkailla on tosielämän vastineet Hiidenlinnan naapurustossa.

– Tavallaan olemme kaikki yhtä suurta perhettä, vaikka emme konkreettisesti asukaan Hiidenlinnassa, Antti Manninen, Into, kertoo.

Kyläyhteisön jäsenten osaamisalueet yhdistyvät ja moninkertaistuvat Hiidenlinnan toiminnassa. Kirjassa myös yhteisön asukkaiden luonteenpiirteet tulevat oivaltavasti esille: Kun Into oli jo hakannut kolmekymmentä naulaa väärään paikkaan, Unto vasta aprikoi, mihin kohtaa ensimmäinen naula kannattaisi löydä.

Kirjassa Hiidenlinnan juhliin laskeutuu vieraita helikopterilla, tummiin pukuihin ja mustiin laseihin sonnustautuneet Teukka Salama ja Kalju Palander. Tosielämässä Sami Uotilan ystävät Teemu Selänne ja Kalle Palander käyvät Hiidenlinnassa. Palander voitti vuonna 1999 pujottelun maailmanmestaruuden. Hän ja Sami Uotila olivat pitkään joukkuetovereita Suomen alppihiihtomaajoukkueessa.

Monille tuttuja ovat myös Hiidenlinnan läheiset maamerkit, Somerniemen kesätori ja Ämyrin tanssilava.

”– Tavallaan olemme kaikki yhtä suurta perhettä, vaikka emme konkreettisesti asukaan Hiidenlinnassa.”