Kalastusopas Juha Happonen kalastuskauden avajaisissa Jyväskylän Kärkkäisellä perjantaina 5. huhtikuuta

Kaikkein tärkeimmäksi kalamiehen ja -naisen tiedoksi Juha Happonen nostaa oman kalastusvesialueen tuntemuksen. Hän on toiminut kalastusoppaana 1990-luvun alusta saakka.

Teksti: Reetta Reinman

Keruulla syntynyt ja asuva kalastusopas Juha Happonen, 56, aloitti kalastusharrastuksen 2-vuotiaana. Joten kokemusta on! Kalastusoppaan työt hän aloitti vuonna 1991. Hän on ainoa Kansainvälisen Urheilukalastusjärjestön eli IGFAn kapteeni Suomessa.

– 1990-luvun alussa suomalaiset suhtautuivat vielä vähän naureskellen kalastusoppaan hommiin. Ääni on muuttunut kellossa. Ihmiset ovat oivaltaneet, miten paljon lisäarvoa kalastusharrastukseen saa kalastusoppaan palveluiden avulla, esimerkiksi oppii uusia kalastustekniikoita, oppii hyödyntää kalastusvälineitä oikein, ja saattaapa löytää myös uusia kalalajeja, joita kalastaa. Kalastusoppaan avulla kalastajat saavat myös merkittävää tietoa Suomen ja maailman kalavesistä, Happonen toteaa.

Kaikkein tärkeimmäksi kalamiehen ja -naisen tiedoksi hän nostaa oman kalastusvesialueen tuntemuksen.

– Kaikuluotaintekniikan kehittyminen on viime vuosina merkittävästi monipuolistanut kalastusharrastusta ja tehnyt siitä entistä mielekkäämpää, kun kaikuluotaimen avulla on mahdollisuus seurata sekä kalaparvien liikkeitä että muuta vedenalaista maailmaa.

Juha Happosen yritys Kalastusohjelmapalvelut Happonen Ky tarjoaa palveluita pääsääntöisesti Pirkanmaan sekä Keski-Suomen alueilla. Happosen kalastusopaspalveluita hyödyntävät yksityiset, yritykset, harrastusryhmät ja yhteisöt sekä monet erityisryhmät.

– On huomattava, että erityisryhmiin kuuluu monenlaisia ihmisryhmiä: esimerkiksi liikuntarajoitteisia, pieniä lapsia ja vanhuksia. Heille kaikille kalastus antaa valtavan mielekkään ja virikkeellisen harrastusmahdollisuuden. Kalustoni ja kalastuspaikkojeni ansiosta myös liikuntaesteiset pystyvät kalastamaan mukavasti ja tehokkaastikin.

Happonen tekee runsaasti yhteistyötä vammaisurheiluliiton kanssa. Hän myös opettaa tulevia kalastuksen ohjaajia Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan koulutusyksikössä. Aikaisemmin hän opetti tulevia urheilukalastuksen opettajia Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Juha Happonen on ensimmäisiä pedagogisesti päteviä kalastusoppaita Suomessa.

– Kalastuksen ohjaajat sijoittuvat työelämässä esimerkiksi kylpylöiden ja erilaisten elämyskeskusten yhteyteen niin Suomessa kuin ulkomailla, moni myös perustaa oman kalastusopastoimintaan keskittyvän yrityksen, Happonen kertoo.

Hän käy itse sekä kalastusoppaan työssä että virikkeitä hakemassa myös runsaasti ulkomailla, erityisesti Kanadassa.

Jo pelkkä Kanadan vesistä nousevan kuningaslohen ajattelu saa Happosella veden kielelle.

– Kanadan kuningaslohireissuilla minulla on aina iso määrä Reissumiestä mukanani, kuningaslohi fileeksi, ohuiksi siivuiksi, vähän suolaa ja Reissumiehen päälle – nautinto on valmis.

Kanadan lisäksi Happoselle tärkeitä ulkomaankohteita ovat Pohjoismaista Ruotsi ja Norja, Venäjä, Irlanti, USA ja myös Egypti.

Juha Happonen pitää Suomen kalavesiä pääsääntöisesti hyvälaatuisina ja kalakantaa rikkaana.

– Eritoten sisävesiltämme löytyy puhtaat ja kalakannoiltaan monipuoliset sekä kauniit kalastusvedet. Kalasto on monimuotoista. Koskipaikoilta on mahdollisuus kalastaa niin istutettua kuin luonnontaimenta. Järvi- ja lampikohteilta voi kalastaa loistavaa, valkolihasta luonnonkalaa; kuhaa, ahventa ja haukea. Avovesikalastus onnistuu lähes ympärivuotisesti.

Ahvenen Happonen nostaa suorastaan jumalaiseksi ruokakalaksi.

– Ahvenen pikantti maku ei kaipaa edes suolaa, kun sen paistaa pannulla voissa heti perattua.

Kuha on Happosen mielestä helposti käsiteltävä kala, kuha maistuu hänelle eritoten savustettuna.

Pohjoinen rautu on myös suosikki, siika samoin lempikala.

Harrastekalastajia Happonen haluaa muistuttaa kohtuullisuudesta.

– Miksi pitäisi ahnehtia, ottaisimmeko vain sen minkä syömme? hän kysyy.

Erityisesti häntä surettaa joidenkin henkilöiden tapa jättää kaloja jäälle mätänemään talviaikaan. Jos et syö päästä takaisin tai ota mukaan lakisääteinen kala ruuaksi.

Juha Happonen on valikoiva kalastaja, ja kehottaa sitä tapaa muillekin.

– Miksi en tapa kookkaita yksilöitä? No siksi, että ne ovat kutuntuottokykynsä huipulla, ne pitää säästää jatkamaan lajia. Esimerkiksi yli 65-senttiset kuhat lasken aina takaisin vesistöön, ja toisaalta yli 10-kiloiset ovat hommansa luonnossa tehneet. Silloin esimerkiksi opastuskeikalla asiakas saa ottaa tuon yli 10 kilon kuhan, jos se päätyy esimerkiksi seinälle muistoksi.

Kalastusopas Juha Happonen on mukana Kärkkäisen Jyväskylän tavaratalossa Kalastuskauden avajaistapahtumassa perjantaina 5.4.2019 klo 10–18

Hän kertoo monipuolisesti kalastuksesta, antaa vinkkejä ja esittelee muun muassa seuraavia Normarkin uutuustuotteita:

* Humminbird kaikuluotaimia, useita eri malleja

* MK Powerdrive tarkalla taivasankkurilla varustettuja keulasähkömoottoreita

* Sufix-jigikalastuksen uuden supersiiman

* Rapalan uusia huippuvieheitä isojen ahventen kalastamiseen

* Shimanon edullisen hyrräkelan

Kalastuskauden avajaispäivänä 5.4. Jyväskylän Kärkkäisellä on myös runsaasti muita tuote-esittelyjä.

”– Kaikuluotaintekniikan kehittyminen on viime vuosina merkittävästi monipuolistanut kalastusharrastusta ja tehnyt siitä entistä mielekkäämpää, kun kaikuluotaimen avulla on mahdollisuus seurata sekä kalaparvien liikkeitä että muuta vedenalaista maailmaa. ”
– Kanadan kuningaslohireissuilla minulla on aina iso määrä Reissumiestä mukanani, kuningaslohi fileeksi, ohuiksi siivuiksi, vähän suolaa ja Reissumiehen päälle – nautinto on valmis.

MITÄ?

Hyvät kalamiestavat

Kalasta varsinkin kesäkuusta heinäkuuhuun matalia penkkoja ja läheltä rantamatalaa; siihen löytyy käyttövalmiita viehesarjoja. Ahvenkittiä kirkkaaseen veteen ja tumaan veteen. Näillä pääse nopeasti alkuun. Vavaksi suhteellisen kärjeltään löysä ahvenvapa ja siihen 1000-sarjalainen kela kunnollisella monikuitusiimalla sekä totta kai kunnollinen peruke, vaikkapa monfiilistä tehtynä.

Hyvät kalamiestavat ovat ennen kaikkea luonnon ja vesistön kunnioitusta. Kunnioitusta eläimistöä ja muita vesistöä käyttäviä sekä siellä olevia ja asuvia kohtaan.

Hyvät kalamiestavat pitävät sisällään saaliin arvostusta, on kalasaalis itselle arvokas tai ei.

Hyvät kalamiestavat pitävät sisällään veljeyttä, jakamista, avuliaisuutta, antamista ja saamista. Se on ymmärrystä luonnon ja kalaston jatkumosta. Roskaaminen sekä luonnon rosvoaminen ja ympäristön tuhoaminen eivät kuulu hyviin kalamiestapoihin.

Hyviin kalamiestapoihin kuuluu, ettäkalastaja perkaa itse saaliinsa.