Suomalaisten tutkijoiden kehittämästä, suomalaisen kuusenkerkän pihkan hartsista eristetty desinfiointiaine nujertaa myös sairaalabakteerin.

Teksti: Reetta Reinman

Havupuut koostuvat pääsääntöisesti selluloosasta. Selluloosa on sokerin yksi muoto, ja siten erittäin otollinen ravintoaine mikrobeille; haitallisten bakteerien, homeiden ja sienien makea houkutus.

Luonto on viisas ja tarkoituksenmukainen. Miljoonien vuosien aikana havupuut ovat käyneet selviytymistaistelua bakteereita ja muita haitallisia mikrobeja vastaan. Evoluution saatossa ne ovat joutuneet kehittämään erilaisia puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan. Tämä havupuiden kehittämä puolustusmekanismi perustuu havupuissa oleviin uuteaineisiin ja niiden liikkuvuuteen puussa.

Kansankielellä näitä uuteaineita kutsutaan pihkaksi.

Suomalainen tutkija- ja tuotekehitysryhmä on onnistunut eristämään kuusenkerkän pihkan hartsista uuteaineita, joista he ovat valmistaneet antibakteerisen liuoksen, jonka on eri yliopistossa vuosina 2012-2019 tehdyissä tieteellisissä tutkimuksissa todettu olevan suoja monia bakteereita vastaan.

Kuusenkerkän pihkan hartsien antibakteerisesta liuoksesta on kehitetty Cuusi-niminen tuote. Siitä on tällä hetkellä markkinoilla käsien ja pintojen desinfioimiseen tarkoitetut tuotteet: Cuusi käsidesi ja Cuusi pintadesi, mutta Cuusi-tuoteperhe laajenee koko ajan.

– Raaka-aineena on Suomen luonnossa kasvavia kuusenkerkkiä, tuotekehitystyö on suomalaista, samoin valmistus on Suomessa lääketieteen standardit täyttävässä tehtaassa, kertoo Cuusi Oy:n tuotekehitys- ja markkinointiryhmässä oleva Harri Kainulainen.

– Tuotteen valmistuksessa käytettävät kuusenkerkät kerätään ainoastaan jo kaadetuista puista, näin kaatamattomia, kasvavia puita ei vahingoiteta, Kainulainen tarkentaa.

Kuusenkerkän pihkan hartsien uuttaminen tehdään alkoholin avulla; näin saavutetaan hartsien uuteaineiden pysyvyys ja säilyvyys.

– Erilaisten pintojen antibakteeriseen puhdistamiseen Cuusi-pintadesi on osoittautunut erinomaiseksi. Sitä voidaan käyttää kaikille pinnoille, jotka kestävät alkoholia, esimerkiksi näppäimistöille, tietokoneen hiirille, mobiililaitteisiin sekä pöytien pintoihin, tuolien käsinojiin, ovenkahvoihin ja portaiden kaiteisiin, sanoo Kainulainen.

Hän korostaa, että toisin kuin muut antibakteeriset tuotteet, Cuusi ei ole bakteereita hylkivä, kuten paljon käytetyt hopea ja kupari.

– Tuotteen toimintaperiaatteena on, että pinnalle levitettynä alkoholi ensin tappaa bakteerit, jonka jälkeen Cuusi-tuotteen tehoaine jää toimintaan. Pintaan, joka on käsitelty Cuusi-tuotteella, muodostuu kulutusta kestävä, antibakteerinen kalvo.

Kuusenkerkän pihkan hartseista eristetty tehoaine estää bakteerien kasvamisen ja jakautumisen.

– Eli Cuusi-tuote eliminoi bakteereilta elinolosuhteet, jolloin ne kuolevat pois, määrittelee Kainulainen.

Hän korostaa, että Cuusi-tuotteen kohdalla kyse on fysikaalisesta tuhoamisesta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että bakteerit eivät tule tuhoamistavalle resistiivisiksi, kuten kemiallisessa tuhoamisessa.

– Bakteerien kemialliseen tuhoamiseen perustuu esimerkiksi antibioottien toiminta; ja yhä suurempana ongelmana on se, että bakteerit tulevat antibiooteille immuuneiksi; tämä on merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, painottaa Kainulainen.

– Yliopistojen tutkimuksissa on osoitettu, että Cuusi tappaa jopa MRSA-bakteerin eli sairaalabakteerin, avaa Kainulainen tutkimuksia.

Cuusi-tuote on saanut erinomaista palautetta käyttäjiltään.

– Esimerkiksi yksi 72-vuotias mies, joka kärsii käsissä olevasta vaikeata psoriasiksesta, kokeili Cuusi-käsidesiä 1,5 viikon ajan vasempaan käteensä; psoriasis katosi kokeilun aikana, oikeassa kädessä se oli edelleen. Verestä se ei toki hävinnyt, Kainulainen kertoo.

Ulkomailla Cuusi-tuote on otettu vastaan innostuneesti.

– Esimerkiksi Dubaissa lentokentällä yksi lentokentän siivouksesta vastaava siivousliike testaa pintojen desinfioimiseen Cuusi-pintadesiä. Japanissa kiinnostus tuotettamme kohtaan on herännyt – kuten kaikkia suomalaisia luonnontuotteita kohtaan – on suurta, sanoo Kainulainen.