Laitos tuottaisi vuodessa kolme miljoonaa kiloa kasvatettua kirjolohta

Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen Heinolaan suunnitellaan 15 miljoonan euron kalankasvatuslaitosta

Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa kiertovesikalankasvatuslaitos työllistää yli 50 henkilöä.

Ensimmäiset kirjolohet polkisivat kasvatusaltaissa parin vuoden päästä.

Teksti: Reetta Reinman

Kiertovesikasvatus on maalla tapahtuvaa kalan laitoskasvatusta. Kalat tulevat kasvamaan Heinolassa sijaitsevan Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan tehdaskiinteistöön rakennettavissa suurissa altaissa. Kasvattamolle rakennetaan oma vedenpuhdistamo, jonka avulla varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu laitoksesta haittaa.

– On hienoa, että tyhjillään ollut tehdaskiinteistö saadaan uuteen innovatiiviseen käyttöön, jossa hyödynnetään teknologiaa ympäristöystävällisemmän proteiinituotannon lisäämiseksi. Kaupunki suhtautuu hankkeeseen erittäin myönteisesti ja tukee osaltaan sen etenemistä seuraavissa vaiheissa, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo.

– Neuvottelut Stora Enson kanssa etenivät nopeasti. Kalankasvatuslaitos tuo seudulle uutta liiketoimintaa vastuullisella ja ekologisesti kestävällä tavalla, hankejohtaja Markus Lindberg kertoo.

Kestävästi kasvatetulle kotimaiselle kalalle on suuri kysyntä. Kotimainen kasvatettu kala on esimerkiksi kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n kuluttajan kalaoppaan suosittelema kala.

– Investointi kalankasvatuslaitokseen on hyvä uutinen niin alueen elinvoiman ja työllisyyden kuin laajemmin sinisen biotalouden kannalta. Sinisen biotalouden painopistealueet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suomi voi tarjota näihin haasteisiin kilpailukykyisiä ratkaisuja, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä, sanoo johtaja Jarmo Paukku Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

– Suomeen tarvitaan tämän kaltaisia hankkeita. Valtion tavoitteena on kolminkertaistaa Manner-Suomen vesiviljelytuotanto 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Heinolan laitoksella on tässä tärkeä rooli, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen toteaa.

Ensimmäisessä vaiheessa Heinolan laitoksen suunniteltu tuotanto on noin miljoona kiloa vuodessa.

– Alkuvaiheessa on tarkoitus kasvattaa ainoastaan kirjolohta, sanoo Lindberg.

– Nostamalla kotimaisen, kasvatetun kirjolohen tarjontaa on mahdollista saada korvattua norjalaisen, kasvatetun lohen määrää Suomen markkinoilla, hän toteaa.

Tässä vaiheessa monet sekä lupiin että investointiin liittyvät asiat ovat vielä kesken. Ensimmäiset kirjolohet polskivat kasvatusaltaissa Lindbergin mukaan parin vuoden kuluttua.

Norjasta tuodaan Suomeen ruoka-kalaksi noin 25 miljoonaa kiloa kasvatettua lohta.

Heinolan kalankasvatuslaitoksessa tullaan kasvattamaan kirjolohta, ei lohta.

Tulevaisuudessa Heinolan tuotanto on mahdollista nostaa kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa ja useampaan lajiin. Tuotannon kasvu toteutetaan vaiheittain riippuen markkinakysynnästä.

Investoinnilla on alueelle myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kalatuotteiden jatkojalostuksen osalta.

– Meidän tuotantomme osalta kasvatetun kirjolohen jatkojalostusaste on vielä avoin: onko se kirjolohi kokonaisena, fileenä, vaiko savustettuna tai graavattuna, pohtii Lindberg.

Mikäli Heinolan kalankasvattamo keskittyy pelkästään kalan kasvattamiseen, sen liikevaihto tulee Lindbergin mukaan olemaan noin 15-20 miljoonassa eurossa, jatkojalostustoiminta kasvattaisi merkittävästi liikevaihtoa.

Tätä nykyä Suomessa kasvatetaan noin 13 miljoonaa kiloa kirjolohta. Tästä määrästä kiertovesikasvatusaltaissa kasvatetaan Suomessa noin 1 miljoona kiloa kirjolohta. Suurin osa kasvatetaan verkkoallaskasvatuksessa. Ruokakalan viljelylaitoksia on eniten Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Suomalainen vesiviljelytuotanto muodostaa kokonaisuuden, jossa emokalojen kasvatus, mädin haudonta ja poikasten kasvatus tapahtuu pääosin sisävesilaitoksissa. Ruokakalaksi kasvatuksen ajaksi kalat siirretään joko sisävesien uomalammikoihin tai merialueen verkkokasseihin.

Heinolan hankkeen taustalla on kotimaisen sijoittajaryhmän kattava selvitystyö kiertovesikasvatuslaitoksen toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Ryhmä koostuu yksittäisistä suomalaisista sijoittajista ja perheyhtiöistä, joilla on myös hankkeessa tarvittavaa tietotaitoa. Alkuvaiheen selvitystyössä sijoittajaryhmän kumppanina on toiminut HTM Yhtiöt.

Sahanniemen tehdaskiinteistössä on kalankasvattamolle varattuna yli 25 000 neliömetriä.

MITÄ?