Olympiavoittaja kannustaa nuoria kokeilemaan ampumista ja metsästystä

Satu Mäkelä-Nummela aloitti metsästäjänä varsin nuorena. Innostus ampumiseen syntyi, kun hän ensimmäistä kertaa kokeili haulikolla ampumista yhdeksän-kymmenenikäisenä.

Pekingissä 2008 Satu Mäkelä-Nummelasta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ammunnan olympiavoittaja. Nyt on tähtäimessä Tokion olympialaiset 2020, joihin Satu on jo valittu Suomen edustajaksi.

S atu Mäkelä-Nummelalla , 48, riittää kiirettä, kun ampumataitoja on hiottava, käytävä ulkomailla leireilemässä ja valmistauduttava Tokion vuoden 2020 olympialaisiin. Ja siinä sivussa pitäisi perhe hoitaa ja työtäkin tehdä.

– Iso kiitos on kyllä annettava työnantajalle, Satu sanoo.

– Kun pyysivät minua töihin Kärkkäiselle, niin sanoin, että urheilun ja kilpailujen vuoksi tulee paljon poissaoloja. Sanoivat, että saa tulla. Ja hyvin on homma hoitunut, ampumarouva kiittää työnantajaansa. Hän työskentelee Kärkkäisen Lahden tavaratalossa urheilutekstiiliosaston myyjänä. Tammikuussa Sadulle tuli kymmenen työvuotta täyteen Kärkkäisellä..

Orimattilassa asuva, alun perin mallusjokelainen Satu Mäkelä-Nummela on vuonna 1970 syntynyt trap-ampuja. Hän edustaa Orimattilan Seudun Urheiluampujia ja on vuoden 2008 Pekingin kesäolympialaisten kultamitalisti. Mäkelä-Nummela on voittanut urallaan myös kaksi lajin MM-pronssia ja useita maailmancup-kisoja.

Ensimmäisen MM-pronssimitalinsa Mäkelä-Nummela nappasi vuonna 1995.

Sittemmin palkintokaappi on täydentynyt toisella MM-pronssilla ja yhdellä EM-pronssilla. Yli 20 vuotta kestäneen uransa aikana Orimattilan ylpeys on voittanut maailmancupin osakilpailun kahdeksan kertaa ja maailmancupin finaalin kertaalleen vuonna 2012, minkä lisäksi menestystä on tullut myös joukkuekilpailuissa.

Mäkelä-Nummela on lisäksi valittu vuoden urheilijaksi sekä vuoden naisurheilijaksi, molemmat vuonna 2009. Lisäksi Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Mäkelä-Nummelan vuoden ampujaksi kaksi kertaa peräkkäin.

Mäkelä-Nummela aloitti metsästäjänä varsin nuorena. Innostus ampumiseen syntyi, kun hän ensimmäistä kertaa kokeili haulikolla ampumista yhdeksän-kymmenen ikäisenä.

– Halusimme kokeilla kaksoisveljen kanssa haulikkoa, kun meille oli kerrottu, että se potkaisee niin lujaa, että lentää takapuolelleen, Satu muistelee.

Kotona metsästettiin, ja ensimmäiset riistapolut sujuivat veljen ja isän kanssa, joskus myös metsällä hirvipassissa torkkuen jo kuusivuotiaina.

Metsästys vei Sadun ja veljen mennessään, sorsapassissa oltiin jo kello 11, kun jahtipäivä koitti.

Riistapolkukisojen ”puskatrapista” alkoi mallusjokelaisen tie metsästykseen ja sitä kautta urheiluampumiseen. Monesti naapurin setä oli kisoissa kyytimiehenä, kun oma isän maatalon isäntänä ei aina erälle töidensä vuoksi.

Ensimmäinen hirvikin kaatui jo samalla viikolla, kun Satu täytti 18.

Seurassa oli tuolloin hirviporukan säännöissä, että piti olla armeijakin käytynä, mikäli aikoi hirviporukkaan kiväärin kanssa. Kuinka ollakaan, isän kanssa jahtiin lähtenyt Satu huomasi jääneensä passiin yksikseen kiväärin kanssa, kun isän piti lähteä tilan töihin.

– Oli pakko ampua, muuten se olisi kävellyt päälle, nainen muistelee.

Arvokas sattumus oli sekin, että myös kaksoisveli ampui samassa jahdissa hirven, ensimmäisensä hänkin.

Yhteistä kaikille haulikkoammunnan traplajeille on, että niissä ammutaan ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja.

Viisi ampumapaikkaa sijaitsevat rinnakkain noin kolmen metrin välein 15 metrin päässä heitinhaudasta. Heitinhauta on ampumatason alapuolella, kukin ampuja ampuu oman ampumapaikkansa edestä lähtevää kiekkoa, jonka lentosuuntaa ja korkeutta hän ei tiedä etukäteen. Jokaista ampumapaikkaa kohti on heitinhaudassa kolme heitintä.

Jokainen ampuja menee omalle ampumapaikalleen. Kukin ampuu kerran vuorollaan, jonka jälkeen kaikki siirtyvät yhden aseman eteenpäin. Näin kierretään, kunnes koko sarja on ammuttu. Omalla vuorollaan ase ladataan, nostetaan olkapäälle piippu suunnattuna ampumasuuntaan ja kutsutaan kiekko ammuttavaksi ”huutamalla” laukaisulaitteen äänisignaalilla mikrofoniin. Laukaus on osuma, kun kiekosta irtoaa silmin havaittava pala. Yhteen kilpailu/harjoitussarjaan kuuluu 25 kiekkoa.

Kiekko lähtee välittömästi ampujan kutsusta jostain näistä kolmesta heittimistä, ja se voi lentää ampumasuuntaan nähden 0-45 asteen kulmassa, joko oikealle tai vasemmalle. Jokaista ampumapaikkaa kohden ampuja saa kaksi oikeaa kiekkoa ja kaksi vasenta kiekkoa ja yhden suoran. Kiekon korkeus voi vaihdella puolentoista ja kolmen metrin välillä. Korkeus mitataan kaikilla traplajeilla kymmenen metriä heitinhaudan edestä. Lentomatka on 76 metriä. Kiekolla on lähtönopeutta noin 150 km/h. Ampujalla on kaksi patruunaa jokaista kiekkoa kohden, finaalissa yksi. Osumasta saa yhden pisteen.

Trapradan elektroniikka huolehtii siitä, että sarjan loputtua jokaiselle ampujalle on heitetty satunnaisessa järjestyksessä kaksikymmentäviisi lentoradaltaan samanlaista kiekkoa.

Trap on ollut olympialaji vuodesta 1908. Aikaisemmin siitä käytettiin nimitystä olympiatrap, jota vieläkin kuulee käytettävän.

Ammunta kuului asiaan jo ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896. Se on ollut ohjelmassa kaikissa kisoissa lukuun ottamatta vuosia 1904 ja 1928. Alkuvuosina kisaohjelmaa kasvattivat monenkirjavat joukkuekilpailut. Vuodesta 1932 lähtien olympiakisoissa on kuitenkin kilpailtu vain henkilökohtaisista mitaleista.

Naisampujat saivat osallistua miesten joukossa olympiakisoihin ensi kerran Meksikossa vuonna 968. Ensimmäiset naisten omat kivääri- ja pistoolilajit tulivat ohjelmaan Los Angelesissa 1984.

Haulikko olympialaisissa on ollut aikaisemmin myös melkoisen paljon hurjempaa touhua: haulikolla ammuttiin jo Pariisissa vuonna 1900, jolloin ohjelmassa oli savikiekkoammunnan lisäksi elävien kyyhkysten ammuntaa. Skeet tuli trapin rinnalle olympialajiksi vuonna 1968, ja kaksoistrap lisättiin valikoimaan Atlantassa 1996. Liikkuvaan maaliin ammuttavat riistamaalilajit kuuluivat myös olympiaohjelmaan vuoteen 2004 saakka.

Pekingissä 2008 ammunta oli Suomen paras mitalilaji. Satu Mäkelä-Nummelasta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ammunnan olympiavoittaja. Lontoossa vuonna 2012 sijoitus oli seitsemäs tuloksella 70, ja Rio de Janeirossa 2016 Mäkelä-Nummela sijoittui kymmenenneksi tuloksellaan 66.

Veteraaniampuja, joka teki tuoreen ME-tuloksen, on siis hyvällä uralla kohti seuraavia olympialaisia kisojaan.

”– Oli pakko ampua, muuten se olisi kävellyt päälle.”
”– Kun pyysivät minua töihin Kärkkäiselle, niin sanoin, että urheilun ja kilpailujen vuoksi tulee paljon poissaoloja. Sanoivat, että saa tulla.”