Puhelin on yksi historian merkittävimpiä keksintöjä, se onkin nykyään kännyköiden myötä yksi maailman yleisimmistä laitteista. Huhtikuussa 1973 soitettiin New Yorkissa maailman ensimmäinen puhelu matkapuhelimella. Nokia järisytti maailmaa vuonna 1987 julkistamalla historian ”ensimmäisen käsipuhelimen”. Kännykkä yllätti Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin vielä 1989, kun hän Suomen vierailullaan epäili, ettei langattomalla puhelimella ole mahdollista soittaa Moskovaan. 1990-luvulla kännykät yhdistivät jo kansakuntia. Tänään koko maailma on älypuhelimen hipaisun päässä.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Kunnia puhelimen keksimisestä annetaan nykyisin italialaiselle Antonio Meuccille , joka kutsui sitä nimellä telettrofono. Hänellä ei kuitenkaan ollut rahaa patentoida keksintöään. Aikaisemmin kunnia ensimmäisestä puhelimesta on yleensä annettu yhdysvaltalaisen Alexander Graham Bellin 1876 esittelemälle telephonelle, mutta jopa Yhdysvaltain kongressi tunnusti syyskuussa 2001 Meuccin ehtineen ensin. Alexander Graham Bell oli kuitenkin menestynein puhelimen kehittäjistä.

Puhuva lennätin eli telefoni tuli pikavauhdilla myös Suomeen. Helsingissä ensimmäinen puhelin asennettiin vuoden 1877 joulukuussa ja Tampereella vuoden 1878 tammikuussa. Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa 1882.

Puhelimen kehityskaari on ollut niin hurjaa, että heikkopäistä huimaa. Siinä missä vielä 70-luvulla lapsuudenkodissani kauemmas kotimaahan menevät puhelut tilattiin keskusneidin kautta, nyt oma puhelinlaite löytyy jo lähes jokaisen ensiluokkalaisenkin taskusta.

Tuttavamies on kertonut, miten heidän kotiinsa pikkukaupungissa hankittiin tuo ihmeellinen laite, lankapuhelin, 60-70 lukujen taitteessa. Ensimmäisen kerran puhelimen pärähdettyä soimaan kaikki jähmettyivät paikoilleen, ja aikansa soituaan laite vaikeni kenenkään uskaltamatta luuriin tarttua. Jostain merkillisestä syystä lankapuhelin asennettiin lähes joka kodissa eteiseen, joka on vähän sama asia kuin yrittäisi puhua rautatieasemalla.

80-luvulla elettiin vielä puhelinkoppien kulta-aikaa. Suomeen rapakon takaa puoleksi vuodeksi opiskelemaan tullut kämppikseni soitti sellaisesta kerran jos toisenkin ikävissään vanhemmilleen, ja kertoi halustaan palata kotiin. Linjan toisessa päässä tultiin asian vakavuutta tuskin koskaan tietämään.

Aparaatti oli ahne rahalle, eikä markka ei ollut kovin vahva valuutta yhteydenotossa valtameren taakse, niinpä joka toisen sanan nielaisi uuden kolikon aiheuttama kolahdus. Niin kitui ystäväni koulunsa Suomessa loppuun asti. Kirjeiden perillemenokin kesti aikansa.

90-luvulla tuli kädenulottuville merkittävä uudistus, langaton kotipuhelin. Miten kätevää kotiäidin elämä olikaan, kun puhumisen lomassa saattoi samalla hämmentää kattilaa tai ripustaa pyykkejä, eikä haitannut, vaikka joku huusi ”pyyhkimään”.

Kun markkinoille rynnistivät autopuhelimet, ne tosiaan olivat autossa säilytettäviä puhelimia ja saattoivat painaa kymmenen kiloa. Suurelta edistysaskeleelta tuntui, kun sen kylkiäiseksi saattoi hankkia lisälaitteen, joka hälytti taskussa silloin, kun puhelin autossa soi. Usein saattoi jopa todeta melkein ehtineensä vastaamaan.

Lähinnä näitä lisälaitteita hankkivat kiireiset myyntimiehet, jotka halusivat olla, ainakin teoriassa, aina tavoitettavissa.

Huhtikuussa 1973 soitettiin maailman ensimmäinen puhelu matkapuhelimella. Käänteentekevän puhelun New Yorkissa soitti Martin Cooper Motorolan valmistamalla DynaTAC-puhelimella. Cooperin käyttämä vajaa 23 senttimetriä pitkä ja 13 senttimetriä paksu puhelin painoi noin 1,1 kilogrammaa.

Prototyyppipuhelimen puheajaksi on ilmoitettu noin puoli tuntia, vaikka se oli Cooperin mukaan lähempänä 20 minuuttia. Akun lataaminen uudelleen täyteen kestikin sitten 10 tuntia.

Suomessa Autoradiopuhelinverkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1969. Ensimmäisen sukupolven (1G) täysin automaattiset solukkoverkot ja matkapuhelimet otettiin maailmassa ensimmäisenä käyttöön Pohjoismaissa 1980-luvun alussa. NMT toimi aluksi 450 MHz taajuudella ja myöhemmin 900 MHz taajuudella.

Tästä alkoi varsinainen matkapuhelinbuumi, varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Maailman mittakaavassa katsottuna suomalaiset olivat kuitenkin edelläkävijöitä kännyköiden käyttäjinä. Istuin vuonna 1999 junassa lähellä Lontoota seuranani kaksi tytärtä ja heidän serkkujaan. Keski-iältään suhteellisen nuorella seurueellamme oli kätösissään yhteensä viisi, pientä ja siroa puhelinta.

Vastapäätä istuva, hienoon liituraitapukuun pukeutunut liikemies katseli nolon näköisenä valtavaa kapulaansa ja puuskahti: ”Onko kaikilla suomalaisilla omat kännykät”?

Ja kyllähän suomalaisilla oli. Kiitos siitä kuului luonnollisesti Nokialle. Nokian menestys nosti kännykät kansallisen ylpeyden aiheeksi Suomessa. Maailmalla Suomi oli yhtä kuin Nokia, sen tiesivät kaikki. Historiallisena hetkenä on puhuttu vuoden 1991 heinäkuun ensimmäisestä päivästä, jolloin Harri Holkeri sai soittaa maailman ensimmäisen GSM-puhelun. Nokialta uuden GSM-verkon ostanut yksityinen matkapuhelinoperaattori Radiolinja otti historiallisen päivän haltuunsa.

Myöhemmin Helsingin Sanomat haastatteli Nokialla insinöörinä työskennellyttä Pekka Lonkaa , joka kertoi, että oli jo pari tuntia ennen Holkerin soittoa varmistanut, että verkko varmasti toimisi ja soitti Nokian sihteerille Saloon. Hän teki historiankirjoihin siis pienen korjauksen.

Itse olin omasta vapaasti tahdostani älypuhelinten suhteen myöhäisherännyt. Taistelin pitkään sen hankkimista vastaan ja tarrasin tunteenomaisesti vanhaan kunnon nokialaiseeni. Siinä oli mielestäni kaikki tarvittavat toiminnot, mitä kännykkään alun perin saattoi kuvitella; sillä pystyi puhumaan ja tekstaamaan ja akkuakin riitti päivätolkulla.

Siinä vaiheessa kun sen esille ottaminen julkisella paikalla alkoi olla nuorimman poikani mielestä liian kiusallista, aloin kuitenkin miettiä, täytyisikö kalustoaan jotenkin päivittää. Samainen poikanen lisäksi lohdutti kerran hukatessani hetkellisesti kapulani, että ei tarvitse pelätä, että sitä ainakaan kukaan ottaa.

Uusimmat puhelimet ovat jo niin monipuolisia digitaalikameroineen, videokameroineen ja satelliittipaikantimineen, että jossakin mainoksessa on täytynyt jo erikseen mainita laitteen toimivan myös puhelimena. Älypuhelinten ansiosta jokainen puhelimenkantaja on tänä päivänä myös valokuvaaja. Älypuhelimet mullistivat valokuvauksen täysin.

Puhelin on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mielestäni ihmiset liikaa räpeltävät puhelintaan silloinkin, kun voisivat keskustella lähietäisyydellä olevien ihmisten kanssa. Taistelin internetin sisältävää puhelinta vastaan viimeiseen asti.

Kun sitten lähetin vuonna 2015 ensimmäisen WhatsApp-viestin tyttärelleni, tämä vastasi järkyttyneenä: ”Onko sulla älypuhelin? Tämä tuli kyllä nyt aivan shokkina”.

Itsestänikin tuntui ensimmäisen älypuhelun soittaminen suurin piirtein yhtä historialliselta hetkeltä kuin Mihail Gorbatšovista vuonna 1989 hänen kilauttaessaan salamavalojen räiskiessä Helsingistä Moskovaan.

Mutta niinhän siinä kävi, paluuta ei ole, enkä entiseen vaihtaisi. Liityin iloisena alati kapulaansa hipeltävien kansalaisten megalomaaniseen joukkoon.

”– Vastapäätä istuva, hienoon liituraitapukuun pukeutunut liikemies katseli nolon näköisenä valtavaa kapulaansa ja puuskahti: Onko kaikilla suomalaisilla omat kännykät?”

MITÄ?

Matkapuhelimen historia

1973 Motorola esitteli ensimmäisen matkapuhelimen DynaTACin. Se painoi lähes kilon.

1981 Pohjoismainen matkapuhelinverkko NMT tuli käyttöön.

1991 NMT:n tilalle tuli digitaalinen GSM-verkko, joka yleistyi myös muualla maailmassa.

1992 Lähetettiin maailman ensimmäinen tekstiviesti matkapuhelimesta toiseen.

1996 Apple esitteli Newton-kämmentietokoneen. Sitä kutsuttiin myös henkilökohtaiseksi digitaaliseksi avustajaksi.

2000 Motorolan simpukkamalli StarTAC painoi 88 grammaa, mikä oli uskomattoman vähän matkapuhelimelle.

2001 Ericssonin R380-mallia markkinoitiin ensimmäisenä älypuhelimena. Siinä oli kaksivärinen kosketusnäyttö.

2001 Japani otti käyttöön ensimmäisenä 3G-verkon, joka mahdollisti nopean mobiilin internetyhteyden.

2002 Maailmassa oli miljardi matkapuhelimen käyttäjää.

2003 3G-verkko tuli käyttöön Euroopassa.

2007 Nokian N95 oli ensimmäinen älypuhelin, jossa oli kaikille avoin gps-navigaattori. Siinä oli myös 5 megapikselin kamera.

2007 Apple toi markkinoille iPhonen, jossa oli näppäimistön sijasta 3,5 tuuman monivärinen kosketusnäyttö.

2008 HTC julkisti Dreamin, jossa oli Android-käyttöjärjestelmä. Se yleistyi pian muidenkin valmistajien puhelimissa.

2010 Nopean internetyhteyden mahdollistava LTE-tekniikka alkoi yleistyä.

2018 Matkapuhelimia myytiin 2 506 882, joista älypuhelimia 2 290 923. Älypuhelimen keskihinta oli 390 euroa ja tavallisen matkapuhelimen 64 euroa.

Lähteitä mm. Kodintekniikkaindeksi, Mobilemondayy sekä lukuisia muita internetlähteitä