Syksyn tullen monessa perheessä tarha-aamuja varjostavat lasten huonosti nukutut yöt. Kasvupyrähdyksissä yöllä särkee jalkoja. Yösärkyjä voi helpottaa laventelin eteerisellä öljyllä. Flussa-aikana auttaa hurmaavasti tuoksuva ravintsara.

Aromaterapeutti Heidi Tamminen nauttii työssään herkullisista kasvien eteeristen öljyjen tuoksuista. Kasvien loisto jatkuu hänen kotipuutarhassaan, joka on kukkien, marjojen, hedelmien, vihannesten ja yrttien keidas.

Teksti: Reetta Reinman

Aromaterapeutti Heidi Tamminen korostaa, että eteerisiä öljyjä voi käyttää lapsille 4-vuotiaasta saakka; sitä nuoremmille ne ovat liian voimakkaita.

– Lapsille sopivia eteerisiä öljyjä on kaksi. Ne ovat laventeli ja ravintsara. Niitä on kuitenkin käytettävä hyvin mietoina seoksina, ja myös aikuisten on hyvä muistaa, että eteeriset öljyt vaikuttavat hoitavina pieninä määrinä, suurilla annoksilla on päinvastainen vaikutus.

Laventeli on Heidin mukaan erinomainen, mikäli pikkulapset (4-6-vuotiaat) kärsivät nopean pituuskasvun mukana tulevista jalkojen yösäryistä. Lasten jalat voidellaan ennen nukkumaan menoa tai jääkaapissa pidetään valmiina laventeliöljysekoitusta, jolla voi yöllä voidella jalkoja, mikäli kipu yllättää. Laventeli poistaa kipua ja rauhoittaa.

– Apteekista saa ostaa pieniä, ruskeita lasipulloja, johon sekoituksen voi tehdä. Eteeristen öljyjen seokset kuin myös itse eteeriset öljyt on aina hyvä säilyttää jääkaapissa, että niiden molekyylikoostumus ei muutu. Mikäli sinulla on pieni styrox-laatikko, laita eteeriset öljyt sinne ja säilytä jääkaapissa juuresten tasolla.

Lasten öisiä jalkasärkyjä helpottamaan 30 millilitraan eli noin puoleen desiin pohjaöljyä: luomulaatuista jojoba- tai viinirypäleensiemenöljyä sekoitetaan 4-5 tippaa laventelin eteeristä öljyä.

– Laventeliöljyä voi käyttää vaikkapa viikon verran ja pitää sitten kolmisen viikkoa taukoa; pituuskasvuun liittyvät jalkojen yösäryt tulevat usein pyrähdyksittäin.

Heidi muistuttaa, että yösäryistä kärsivien lasten jalat on hyvä pitää lämpimänä. Jalkojen voiteleminen laventeliöljyseoksella on ihanaa lämpimän kylvyn jälkeen. Jalkoihin lapselle on hyvä sujauttaa yöksi pehmeät ja kevyet sukat, jotka eivät kiristä.

– Lämmin jyväpussi jalkojen alla myös rauhoittaa ja helpottaa särkyjä.

Ravintsara-eteeristä öljyä Heidi sanoo flunssakauden superöljyksi. Se helpottaa niin lasten kuin aikuisten tukkoista oloa ja nostaa vastustuskykyä.

– Ravintsara soveltuu myös astmaatikoille, joille eteeriset öljyt eivät yleensä sovi.

– Lapselle ravintsaraa voi käyttää lapsen makuuhuoneessa tuoksulampussa tai jos hän on tosi tukkoinen, niin ravintsalla voi hieroa rintakehän aluetta. Tuoksulamppuun pieneen vesimäärään tipautetaan 4 tippaa ravintsaraa. Tuoksulampun annetaan puhaltaa huoneilmaan ravintsaraa puolisen tuntia ennen lapsen nukkumaanmenoa. Mikäli lapsen ylähengitystiet ovat ihan tukossa, niin silloin ravintsaraa voi laittaa 5 tippaa 30 millilitraan pohjaöljyä, luomujojoba- ja viinirypäleensiemenöljyä ja hieroa tällä iltaisin lapsen rintakehää, mutta vain sen aikaa, kun flunssaoireet ovat voimakkaat, ravintsara on hyvin vahva öljy.

Heidi kertoo, että hänen lasten ollessa pieniä, hän helpotti heidän tukkoista oloaan flunssakaudella laittamalla löylyveden joukkoon ravintsaraa muutaman tipan.

– Lapset olivat kylpyhuoneessa kylpyammeessa lämpimässä kylvyssä, pidin löylyhuoneen ovea auki, että mukava lämpö tuli kylpyhuoneeseen, tipautin löylykauhaan muutaman tipan ravintsaraa ja heitin sen kiukaalle. Kylpyhuoneeseen levisi tukkoista oloa helpottava, hengitysteitä hoitava ja limaa irrottava höyry, joka on vielä aivan hurmaavan herkullisen tuoksuinen.

– Aikuinen voi käyttää ravintsaraa myös höyryhengityksessä vaikkapa poskiontelotulehduksen oireita helpottamaan. Lapsille ei suositella eteeristen öljyjen käyttöä höyryhengityksessä.

Eteeristä ravintsara-öljyä saadaan kamferipuusta (Cinnamomum camphora). Kamferipuu on suuri, ainavihanta puu, joka kasvaa 20–30 metrin korkuiseksi. Sen lehdet ovat ikivihreät, kiiltävän vahapintaiset. Keväällä puuhun puhkeaa paljon pieniä, valkoisia kukkia. Niistä kypsyy mustia, halkaisijaltaan noin senttimetrin mittaisia marjoja, joista puristetaan tuoksuvaa öljyä, kamferia.

Cinnamomum camphora on peräisin Aasiasta, mutta se on tuotu moniin maihin puutarhojen ja puistojen koristeelliseksi puuksi. Puuta viljellään siitä saatavan tuoksuvan kemikaalin, kamferin takia. Madagaskarin asukkaat arvostavat kamferipuuta erittäin paljon.

Heidi Tamminen painottaa, että eteerisistä öljyistä tulee valita aina aito ja luomulaatuinen eteerinen öljy. Markkinoilla on paljon myös synteettisiä eteerisiä öljyjä.

– Synteettiset eivät toimi kehossa samalla tavalla kuin aidot öljyt.

– Aidon ja ”jatketun” synteettisen eteerisen öljyn erottaa esimerkiksi siten, että tipauttaa valkoiselle paperille, vaikkapa kasvopaperille tipan eteeristä öljyä. Jos se haihtuu täysin pois, eikä siitä jää mitään jälkeä, kyse on aidosta eteerisestä öljystä. Jatketusta jää jälki.

Paimiossa asuvalla Heidillä on monta osaamisaluetta. Hän on yhdeltä ammatiltaan suurtalouskeittäjä. Pääsääntöisesti Heidi on kuitenkin työskennellyt kosmetiikan parissa. Vuonna 1990 hän valmistui Cidesco-kosmetologiksi ja vuonna 2000 UMG-aromaterapeutiksi. Hän tekee edelleen aromaterapiahoitoja kotinsa yhteydessä. Kuutisen vuotta sitten Heidi meni töihin kosmetologien kouluttajaksi Suomen Hoitolatukkuun, joka on Pohjoismaiden suurin kauneudenhoitoalan tukkuyritys. Heidin kouluttajan työsarkana on koko maa.

Kouluttajan työnsä kautta Heidi tutustui ranskalaiseen Phyt´s biokosmetiikkasarjaan. Ranskalaisen kosmetiikkasarjan omaksumista helpotti se, että Heidi on nuoruudessaan asunut kahdeksan vuotta Ranskassa, ja taitaa ranskan kielen ja kulttuurin. Hän teki Ranskassa valokuvamallin töitä Christian Diorin muotitalossa.

– Olin heti aivan ”myyty” Phyt´sin tuotteille. Niiden kaikki raaka-aineet ovat 100-prosenttisesti luonnonmukaisia. Niissä ei käytetä synteettisiä raaka-aineita, petrokemian tuotteita, väriaineita eikä säilöntäaineita. Kaikki raaka-aineet viljellään Ranskassa omilla tiloilla luonnonmukaisesti.

Aromaterapiahoitojen lisäksi Heidi tekee myös Phyt´s kasvo- ja vartalohoitoja.

Phyt´s tuotteiden ohella Heidillä on yksi yövoide ylitse muiden: luomulaatuinen avokadoöljy.

– Tyttärelläni oli lapsena atooppinen ihottuma. Kylvetin häntä helokkiöljyssä, ja ihottuma helpotti. Myös avokadoöljy sopii atooppisen ihon hoitoon, Heidi kertoo.

Heidillä, 58, on kolme lasta: kaksi tytärtä ja poika. Lastenlapsia on kaksi.

Puutarhanhoito on Heidille rakas harrastus. Heidin ja aviomiehensä omakotitalon 2200 neliön tontin puutarha kasvihuoneineen pursuaa kesällä kukkia, yrttejä, salaatteja, vihanneksia ja hedelmiä.

– Juurikasveja en kasvata itse. Mäntymetsämaa ei ole tarpeeksi kuohkeaa ja hiekkaista juureksille. Juurekset ostan läheiseltä luomutilalta.

Tuttujen hyötykasvien: kurkkujen, tomaattien, paprikoiden, chilien, yrttien, pinaattien, köynnöspinaattien, maa-artisokkien ja monen eri lajisten salaattien lisäksi Heidi on onnistunut kasvattamaan puutarhassaan myös maissia, sitä kompostikasassa – jossa kasvaa myös perunaa, maa-artisokkaa ja kesäkurpitsaa. Marjapensaat notkuvat musta-, puna- ja viherherukoita. Tutuista hedelmäpuista Heidillä satoa tekevät omenat, luumut, päärynät ja kirsikat. Hänen puutarhassaan kasvaa myös eksoottisia hedelmiä, kuten viinirypäleitä, papaijaa, passionhedelmää ja pepinoa eli päärynämelonia sekä pitahayaa, pitayaa eli lohikäärmehedelmää.

Trendihedelmäksi maailmalla noussut eksoottinen lohikäärmehedelmä on piikitön kaktushedelmä, jolla on useita terveysvaikutuksia laihtumisen edistämisestä immuunipuolustuksen vahvistamiseen. Upealla pitaylla on pinkki, nahkamainen kuori, jossa on limen värisiä, lehtiä muistuttavia osia siellä täällä. Sen hedelmäliha on valkoista, ja hedelmälihassa on paljon pieniä, mustia siemeniä. Ne voi syödä.

– Papaijaa ja passionhedelmää olen kasvattanut siten, että olen ottanut kaupan hedelmäosastolta ostamistani hedelmistä siemenet talteen ja laittanut ne purkkiin itämään ja sitten istuttanut taimet kasvihuoneeseen. Syksyllä tuon ne sisälle talvehtimaan. Pepinon ja pitayan siemenet olen ostanut Puutarhurisi Juha -nettikaupasta.

– Pepino on oikein hyvää myös paistinpannulla paistettuna. Papaijasta teen joskus pihvejä. Leikkaan kokonaisesta, kuoritusta papaijasta renkaita. Otan keskustan siemenet pois. Kastan papaijarenkaat kevyesti vatkatussa kananmuna-mausteseoksessa ja kieritän jauhoissa. Sitten paistan ne oliiviöljyssä paistinpannulla ja lisään lopun vatkatusta kananmunasta renkaiden sisällä oleviin keskustoihin, jotka ovat syntyneet, kun on papaijan siemenet on otettu pois.

Heidillä kasvaa iso määrä pieniä, söpöjä pitaya-kaktuksia.

– Otin hedelmästä teelusikallisen verran hedelmälihaa, jossa pienet, mustat siemenet ovat ja laitoin sen talouspaperin päälle kuivumaan. Kun se oli kuivunut, laitoin laakean vadin pohjalle vähän multaa, kuivan hedelmälihan talouspapereineen mullan päälle ja ripottelin lisäksi vähän multaa. Suihkuttelin silloin tällöin suihkepullolla. Parin kuukauden kuluttua alkoi nousta suloisia pieniä kaktuksia.

Hedelmää tuottava iso pitaya on Heidillä kasvihuoneessa.

– Vaikka pitaya on kaktus, niin se pitää kosteudesta. Suihkuttelen sitä ohuella vesisumulla kerran päivässä.

Heidi rakastaa lempeitä hedelmä- ja marjasmoothieita sekä ruoassa tulisia makuja. Chili on yksi hänen suosikkimausteensa. Hän kasvattaa pieniä, punaisia pitkulaisia chilejä, joiden tulisuusaste on +10 sekä vähän miedompia +6-tulisuusasteen keltaisia pyöreitä chilejä. Chileistä hän tekee chilipuuteria, jota käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa.

– Poistan chileistä siemenet ja leikkaan ne viipaleiksi. Laitan chilit kuivuriin kuivamaan. Chileissä on paljon nestettä, joten pidän niitä kuivurissa aamusta iltaan saakka. Sammutan kuivurin ja avaan sen raolleen, mutta annan chilien vielä olla kuivurissa yön yli. Hyvin kuivettuaan jauhan ne jauhurilla puuterimaiseksi. Chilit ovat niin tulisia, että jauhamishommassa pitää olla suojalasit ja suusuojukset päällä, Heidi kertoo.

Heidillä on keittiössään ruoanlaittajan, leipurin ja puutarhanhoitajan unelma: hänen isänsä muuraama leivinuuni. Vuonna 2004 rakennetun omakotitalon leivinuunin Olli Lindholm (1931-2014) teki jo eläkeikäisenä.

Pikkutyttönä vuonna 1961 syntynyt Heidi oli isälleen usein muurauksilla hanslankarina.

– Samoin olin hanslankarina isälleni, kun tätä meidän leivinuunia muurattiin, kannoin tiiliä ja olin muutoinkin avuksi, isäni oli tuolloin jo iäkäs ja sairauksiakin oli.

Heidin isällä olikin urakkaa. Samassa hormissa on leivinuunin lisäksi puuhella sekä Heidin isän muuraama olohuoneen takka ja saunan puukiuas.

Leivinuunin tuhkaluukkuun pudonneet tuhka ja hiilenpalat sekä olohuoneen takan tuhkat ovat Heidille aarre. Ne hän kerää tarkasti talteen ja hyödyntää kompostimullan joukossa. Heidillä on puutarhassaan neljä kompostia.

– Kompostiin kerään ruoantähteet, haravointiruohot ja -lehdet, puunoksat, kaikki puutarhan ylijäämät. Pöyhin kompostia pari kertaa vuodessa. Annan kompostin tekeentyä neljä vuotta. Sitten vielä siivilöin kompostimullan ennen puutarhaan laittamista.

Kompostimullan sekaan Heidi lisää jonkin verran kananlantaa.

– Kananlantaa lisään kuitenkin hyvin varovasti. Se polttaa helposti kasveja.

– Tuhkan sekoitan aina valmiiseen kompostimultaan, eli minulla on puutarhatöissä kaksi kottikärryä. Toisessa on kompostimultaa ja toisessa tuhkaa.

Rakkauden puutarhanhoitoon Heidi on perinyt isältään, jonka isä oli myös innokas puutarhanhoitaja.

– Isäni oli hyvin ahkera kokeilemaan eri lajikkeita sekä puutarhassa että kasvihuoneessa. Muistan, että lapsena ollessani hän kokeili kasvattaa myös ananasta.

Isän vanhuusvuosina hän istui omassa ja vaimonsa puutarhassa sekä Heidi-tyttären puutarhassa jakkaralla ja seurasi, kun Heidi teki puutarhatöitä.

– Isä sai näin hänelle tärkeää terapiaa.

Heidi hyödyntää puutarhassaan isänsä oppien lisäksi isoäitinsä oppeja. Mitään kemiaa ei käytetä. Luonto eli komposti ja nokkosvesi lannoittavat. Väkevänä versiona nokkosvesi toimii myös tuholaiskarkotteena. Kastellessa kastelija saa oivallista hyötyliikuntaa!

”– Kompostiin kerään ruoantähteet, haravointiruohot ja -lehdet, puunoksat, kaikki puutarhan ylijäämät. Pöyhin kompostia pari kertaa vuodessa. Annan kompostin tekeentyä neljä vuotta. ”