Laulu parantaa ja saa mielen nousemaan leivon lailla.

Laulaminen yleisön edessä tuo rohkeutta, jota voi hyödyntää monella elämän saralla, niin työssä, kotona kuin vapaa-aikana.

Musiikki tarjoaa myös väylän tunteille.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Mari Ahonen, Jaakko Manninen ja Hyppösten albumi

Äänekoskelainen Timo Hyppönen ajatteli kolmekymppiseksi saakka, että hän ei koskaan laula yleisön edessä. Timon 30-vuotisjuhlissa osa juhlaporukasta vähän kuin pakotti hänet laulamaan. Siitä syttyi kipinä, joka on kasvanut karaoke-roihuksi. Viime vuonna Timo voitti vaimonsa Mervin kanssa ViihdeSallapin järjestämän Kimppakaraoke-mestaruuden. Mervin ja Timon voittoisaa tulkintaa voi kuunnella Viihde Sallapin tuottamalta cd-levyltä Sydänkäpyset Mervi&Timo Hyppönen ”Tyylillä”.

Moniin muihinkin kilpailuihin pariskunta on osallistunut sekä yhdessä että yksin. Menestystä on tullut. Palkintokaappi on vakuuttava. Esimerkiksi molemmat ovat voittaneet Laulun taikaa -kilpailun ja toimivat tätä nykyä kyseisen kilpailun tuomaristossa. Laulun taikaa -kilpailussa laulajat valitsevat kappaleensa neljästä kategoriasta: humppa, valssi, tango ja tanssi-iskelmä.

Mervi on menestynyt myös laulukilpailuissa, joissa lauletaan yksin orkesterin solistina. Esimerkiksi vuonna 2018 hän tuli toiseksi Kiuruveden Iskelmämestarit-kilpailuissa. Kyseinen iso tapahtuma järjestetään joka kesä Kiuruvedellä. Laila&Olavi -laulukilpailussa hän on saavuttanut finaalipaikan.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevä Mervi on laulanut lapsesta saakka. Töissä lasten kanssa paljon lauletaan.

– Lapset nauttivat laulamisesta, ja musiikin kautta tuleva rytmi edesauttaa myös lukemaan oppimista, Mervi toteaa.

Lauletaanko lasten kanssa vielä tuttuja lastenlauluja?

– Kyllä vain, Hämä hämä häkki on monen lemppari ja talvella ehdottomasti Riti rati ralla, tuli talvi halla, Mervi vastaa.

Reilut parikymmentävuotta Hyppösen pariskunta on laulanut karaokea yhdessä, eli niistä Timon 30-vuotisjuhlista saakka. Kodin olohuoneeseen käsistään kätevä Timo on rakentanut pienehkön esiintymislavan karaokelaitteineen sekä ääni- ja valotehosteineen.

– Olen valofriikki! hän naurahtaa. Päivätyössään Timo työskentelee maanrakennusalalla.

Äidin ja isän harjoitellessa perheen lapset saavat mukavia kotikaraokekonsertteja. Mervillä ja Timolla on neljä lasta: 23-, 20- ja 18-vuotiaat pojat sekä 15-vuotias tytär. Mervi ja Timo myös konsertoivat duettona esimerkiksi ystävien juhlissa. Nuorempana heidän tyttärensä oli mukana äidin ja isän kanssa esiintymässä.

– Musiikin myötä meillä koko perhe on saanut hyvää oppia ja esimerkkiä tunteista ja niiden näyttämisestä. Laulujen sanojen ja sävelien myötä erilaisiin tunnetiloihin on helppo samaistua, Mervi ja Timo sanovat.

– Olemme myös tehneet uusia sanoituksia vanhoihin biiseihin, esimerkiksi ystäviemme syntymäpäiville sankarin elämästä ja esittäneet niitä synttärijuhlissa. Ne ovat yleensä koskettaneet sekä synttärisankaria että juhlavieraita, Timo kertoo.

Mervi kilpaili karaokekilpailuissa ensimmäisen kerran vuonna 2013. Siitä Timokin innostui, ja oli kilpailuissa mukana seuraavana vuonna.

– Halusin rohkeutta lisää, esimerkiksi esiintymistilanteisiin työssäni päiväkodin vanhempainilloissa. Ajattelin, että karaokekilpailuihin osallistuminen on hyvä väylä kerätä rohkeutta, ja niin se on ollutkin. Toki pieni jännityksen kutina pitää aina esiintymistilanteissa olla, pohtii Mervi.

He innostuivat laulamaan parikaraokea. Viime keväänä tuli voitto ViihdeSallapin Kimppakaraoke-kilpailussa. Timo voitti viime vuonna myös ViihdeSallapin Kärkikaraoke-kilpailun.

Mervi on ottanut aikaisemmin laulutunteja kansalaisopistossa. Vuonna 2016 Mervi ja Timo aloittivat yhdessä laulutunnit Äänekosken musiikkiopistossa laulupedagogi Katja Kätkän ohjauksessa. Hänet tunnetaan sisarensa Virpin kanssa CatCat-duosta. Katjan opissa he olivat kolme vuotta.

– Katja on hyvin innostava ja kannustava opettaja. Laulutunneilla keskityimme laulamisen tekniikkaan sekä äänenmuodostukseen ja kokonaisvaltaiseen äänenkäyttöön, Mervi ja Timo kertovat.

Nykyään he huoltavat ääntä omin voimin.

– Ja joka kerta kun laulaa, saa lauluharjoittelua, toteaa Timo.

Viime vuonna ennen joulua Mervi ja Timo päästivät itsensä valloilleen myös tanssilavalla.

– Äänekoskella järjestettiin hyväntekeväisyystanssikilpailu vähävaraisten lapsiperheiden jouluavuksi. Tanssikisa toimi vähän samalla tyylillä kuin Tanssii tähtien kanssa. Harjoittelimme ensin parin kanssa ja sitten esiinnyimme. Tässä tanssikilpailussa ei kuitenkaan ollut tuomaristoa.

Yleisö antoi tapahtumassa rahaa hyväntekeväisyyteen eli vähävaraisille lapsiperheille. Jokaisella parilla oli oma rasia, mihin yleisö sai laittaa mielensä mukaisen summan. Lopuksi rahat laskettiin yhteen. Koko tuotto meni lapsiperheille perhetyön kautta.

Monen karaokelaulajan mielestä humppaa on vaikea laulaa, koska rytmi on siinä niin nopea. Timo Hyppönen on toista mieltä. Häneltä humppa sujuu, kuten muukin vanha suomalainen tanssimusiikki. Viime keväänä tulikin Summassaaren kylpylähotellissa voitto Kärkikaraoke-kilpailussa, jossa Timo lauloi vanhaa suomalaista tanssimusiikkia: tangoa ja hidasta valssia.

– Kärkikaraokessa kilpailukappaleet on jaettu musiikkityylin mukaan. Sarjavaihtoehtoina on vanha tanssimusiikki, iskelmä sekä nykyiskelmä/pop/rock, kertoo karaokekilpailuja järjestävän ViihdeSallapin yrittäjä Rauno Hänninen .

Tänä vuonna Kärkikaraoke-kilpailu on 17.-18.4. Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Kimppakaraoken mestaruudesta mitellään tänä vuonna 15.-16.5. Lohja Spa&Resortissa. Kimppakaraoke-kilpailuun osallistuvat kokoavat 2-5 hengen porukan, jolla nousevat lavalle laulamaan.

Tie kaikkiin ViihdeSallapin kilpailutapahtumiin kulkee useilla paikkakunnilla ympäri Suomen järjestettävien alkukarsintojen kautta. Niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Kun alkukarsinnasta pääsee kerran jatkoon, sillä voi osallistua kaikkiin kolmeen ViihdeSallapin vuoden aikana järjestämiin karaoken loppukilpailuihin.

Alkukarsintojen järjestäjillä on mahdollisuus ostaa lisenssi ViihdeSallapin kilpailuihin tai ostaa kilpailu avaimet käteen -periaatteella.

ViihdeSallapin karaokekilpailujen suurin kilpailutapahtuma on Kultakurkku-kilpailu. Tänä vuonna se mitellään 23.-24.10. Himos Areenalla Jämsässä.

– Kultakurkku-yksilökaraokekilpailu huipentuu kaksipäiväiseen semifinaali- ja finaalitapahtumaan, jonne jokainen alkukarsinnoista jatkoon päässyt laulaja saa kutsun, Hänninen kertoo.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä käydään semifinaalin ensimmäinen osa, josta jatkoon pääsevät jatkavat semifinaalin toiseen osaan. Toisena kilpailupäivänä on finaali. Sarjoja on neljä: alle 35-vuotiaat, 35-49-vuotiaat, 50-70-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat. Kilpailijat saavat valita vapaasti ViihdeSallapin biisilistoilta, mitä he haluavat laulaa Kultakurkku-kilpailussa. Yhteensä lauletaan kolme kappaletta. Valitut kilpailukappaleet ilmoitetaan ennakkoon tapahtuman järjestäjälle suuren osallistujamäärän vuoksi.

Jokaisen sarjan voittajat palkitaan, sarjansa parhaat miehet ja naiset erikseen. Tuomaristossa on muun muassa musiikinopettajia ja musiikkitoimittajia sekä esiintyviä muusikoita.

– Esimerkiksi viime vuonna Kultakurkku-kilpailu kokosi viitisensataa laulajaa ja yleisön päälle. Sekä laulajia että yleisöä tuli ulkomaita myöden, iloitsee Hänninen.

Alkukarsintoja ViihdeSallapin karaokekilpailuihin järjestetään tätä nykyä Ruotsin lisäksi myös Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa.

– Kaiken kaikkiaan meidän alkukarsinnoissamme laulaa vuosittain lähemmäs 3000 ihmistä. Olemme iloisia, että saamme näin merkittävän määrän ihmisiä koottua musiikin kehoa, mieltä ja sielua hoitavan voiman äärelle ja samalla tarjota ihmisille tavan hoitaa ja solmia uusia sosiaalisia suhteita.

Kultakurkku-tapahtumassa palkitaan myös kunkin vuoden Karaokelähettiläs.

– Hänen ei tarvitse olla voittaja. Karaokelähettiläs on vienyt karaokeharrastusta eteenpäin, korostanut karaoken voimaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteenä, sanoo Hänninen.

– Laulu parantaa ja saa mielen nousemaan leivon lailla! korostaa esimerkiksi Karaokelähettilääksi vuonna 2019 valittu Annikki Rimmi Soukka Alingsåsista Ruotsista.

Rauno Hänninen on perustanut ViihdeSallapin vaimonsa kanssa 1981. Jyväskylässä toimiva yritys työllistää nykyään Hännisen pariskunnan. Lisäksi toimistotyöntekijä on töissä sesonkiluonteisesti.

– Toimintamme alussa 1980-luvulla ”elävä” tanssimusiikki kukoisti Suomessa: viikonlopputanssien lisäksi oli päivätansseja, naistentansseja viikolla – aina tanssittiin. Tuolloin tanssien järjestäminen sekä tanssibändien myynti ja DJ-toiminta olivat merkittävät toimintamuotomme. Lisäksi järjestimme monenlaisia tapahtumia ja kiertueita, esimerkiksi vuodesta 1989 alkaen 2000-luvun alkupuolelle saakka Vuoden mies -kiertueen yhdessä MTV:n kanssa sekä monena vuonna Olutjuhlat Jyväskylän Paviljongissa. Lavatähti-kilpailuja järjestimme kymmenisen vuotta.

1990-puolivälissä laman myötä tanssiravintolat hiipuivat, samoin tanssilavat ovat rajusti vähentyneet. Karaoketapahtumat ovat nykyään ViihdeSallap Oy:n päätoimintamuoto. Lisäksi ViihdeSallap järjestää erilaisia musiikillisia yritystapahtumia sekä erikoisohjelmia, kuten Las Vegas -iltoja.

– Tänä vuonna käynnistyy myös entistä näyttävämmin Suomen King Elvis -kilpailu, joka nähdään myös TV:ssä, sanoo Hänninen.

Tanssimusiikin käyttömuodot ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet, mutta suomalainen tanssi- ja iskelmämusiikki on Rauno Hännisen mielestä ikuista. Iskelmä on äidinkielemme, geeneihimme kirjoitettu.

–Esimerkiksi sota-aikana viihdytysjoukkojen järjestämät iskelmämusiikkikiertueet olivat merkittävässä roolissa miehistön hyvinvoinnin kannalta. Muistisairauden ikäihmisten parissa on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, miten merkittävästi heidän nuoruuden aikaiset iskelmät saavat jo hyvinkin dementoituneissa aivoissa vastetta. Vaikka puhetta ikäihmiseltä ei enää tule, niin tanssijalka alkaa mukavasti vipottaa, kun kuulee tuttua musiikkia, johon liittyy mukavia muistoja, korostaa Hänninen.

Rauno Hänninen on toiminut 1960-luvulta saakka monipuolisesti viihdemusiikin parissa, esimerkiksi soittanut useissa yhtyeissä niin tanssi-kuin konserttilavoilla sekä soittanut eri elokuvissa omalla orkesterillaan.

”– Lapset nauttivat laulamisesta, ja musiikin kautta tuleva rytmi edesauttaa myös lukemaan oppimista.”
”– Musiikin myötä meillä koko perhe on saanut hyvää oppia ja esimerkkiä tunteista ja niiden näyttämisestä. Laulujen sanojen ja sävelien myötä erilaisiin tunnetiloihin on helppo samaistua.”