Laatusoittimen pianoverstaassa hoituvat kaikki pianon korjaustyöt perusteellisesta sisäpuolen kunnostuksesta pienempiin säätöihin.

Tarvittavat pintaosat vaihdetaan ja piano maalataan.

Korjattava piano myös haetaan asiakkaalta ja kuljetetaan korjattuna takaisin.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Monessa suomalaiskodissa on ruskea Hellas-piano. Sen muuttaminen nykysisustukseen paremmin sopivaksi mustaksi tai valkoiseksi onnistuu Joose ja Ilona Vähäsöyringin Laatusoitin yrityksessä, jossa on muitakin omistajia heidän lisäkseen.

Laatusoitin Oy toimii vuonna 1901 perustetun Hellaksen pianotehtaan entisissä, noin 520 neliön tuotantotiloissa Nurmijärven Rajamäellä.

Laatusoittimen pianoverstaassa pianoja ja myös flyygeleitä korjaa ja pintakunnostaa 50 vuoden kokemuksella nurmijärveläinen, Hellaksen entinen koneistospesialisti, pianomekaanikko Jaska Risku , 69.

Hänet tunnetaan Suomessa yhtenä alansa parhaista osaajista.

Aikoinaan hän valmistui ammattikoulusta putki- ja hitsauslinjalta.

– Putkitöitä en kuitenkaan ole tehnyt, kun pääsin heti töihin Hellaksen pianotehtaaseen, aivan kotini naapuriin, hän muistelee.

Hellas-Pianon palveluksessa oli suurimmillaan, 1980-luvulla noin 250 työntekijää. Pianoja valmistui noin 9 000 vuodessa. Viennin osuus oli parhaimmillaan noin 60 prosenttia.

Hellas-Piano Oy:n seuraajaksi perustettiin 2007 uusi Hellas Oy, joka siirsi valmistuksen Kaukoitään, mutta se meni konkurssiin vuonna 2011.

Laatusoitin Oy keskittyy paitsi pianojen ja flyygeleiden korjaukseen, niin ennen kaikkea se myy enimmäkseen käytettyjä, akustisia pianoja, mutta myös uusia.

Pystypianojen lisäksi liikkeestä löytyy muutama flyygeli.

– Flyygeleitä meille tulee esimerkiksi Sibelius-Akatemiasta, muista musiikkioppilaitoksesta sekä paljon Ruotsista ja perikunnilta, Joose kertoo.

Merkittävässä roolissa on Yamaha-pianojen maahantuonti Japanista.

– Yamaha-pianossa yhdistyvät japanilainen perfektionismi sekä sarjatuotannon tehokkuus, Joose toteaa.

Hellas-pianoja hän pitää laadultaan erinomaisina.

Akustisen pianon eli puurakenteisen pianon ja sähköisen digipianon suurin ero on äänen laadussa.

– Akustinen piano, jossa äänen värähtely syntyy vasaran lyödessä kieleen ja saadessa voimansa puisesta kaikupohjasta, antaa persoonallisen äänen, jossa soittajan tulkinnalle jää viimeinen silaus. Digipiano tuottaa ennaltaohjelmoitua, keinotekoista ääntä.

Verkkokauppa on tullut myös pianobusinekseen.

– Myymme pianoja verkon kautta koko Suomeen, mutta täällä paikan päällä käydään paljon testaamassa.

Laatusoitin Oy työllistää vakituisesti viisi henkilöä. Pianoverstaan puolella työskentelee kolme.

Musiikin maisteri ja pianopedagogi Ilona Vähäsöyrinki, 36, on toiminut reilut kymmenen vuotta pianonsoiton opettajana ja tehnyt myös satunnaisesti kanttorin hommia. Nyt hän keskittyy kehittämänsä Nettipianokoulu Ilon pyörittämisen lisäksi pariskunnan yrityksen töihin, toimii Lapsikuoro Ilon kuoronjohtajana, sekä antaa edelleen pianotunteja Laatusoitin Oy:n tiloissa.

Laatusoittimen pianoverstaassa tehdään tilauksesta kaikki pianon korjaustyöt perusteellisesta kunnostuksesta pienempiin säätöihin, myös maalaus- ja pintatyöt. Yrityksen oma kuljetuskalusto hoitaa soittimien siirrot koko maan laajuisesti.

– Meillä on myös pianojen kierrätyspalvelu, eli haemme asiakkaiden niin halutessa heiltä vanhan pianon ja laitamme sen tiloihimme myyntiin, Joose sanoo.

Pianon elinkaareksi hän näkee vähintään sata vuotta.

Olennaista puurakenteiselle pianolle on säilytystilan kosteusprosentti. 45 prosenttia on optimaalinen, kuten muillekin puisille instrumenteille.

– Talvisaikaan, kun lämmityksen vuoksi sisäilma on kuivaa, tilaan, jossa piano on, tarvitaan usein lisäkosteutta. Tosin nykyisissä pianoissa on mekanismi, jonka avulla kosteutta pystytään säätelemään, toteaa pianomekaanikko Jaska Risku.

Kunnostukseen tulevissa pianoissa on monenlaisia, yksilöllisiä vikoja.

– Yleisiä korjattavia kohtia pianoissa ovat kuluneet vasarat sekä löystymään päässeet viritystapit. Usein koskettimiston verkot vaihdetaan sekä viritystukki. Pianon kaikupohja saattaa olla haljennut, Jaska sanoo.

Isompi remontti, jossa esimerkiksi korjataan haljennut kaikupohja, uusitaan vasarat, sammuttimet ja kielet sekä piano vielä pintakunnostetaan ja maalataan, ottaa aikaa parisen sataa työtuntia.

– Jokaisen pianoremontin kohdalla teemme kustannusarvion, ja mikäli pianon purettaessa paljastuu lisää korjattavaa kuin oli arvioitu korjaustarve, keskustelemme niistä asiakkaan kanssa, Joose kertoo.

Pianoremontin hintahaarukka Laatusoittimessa liikkuu 5000 – 10 000 eurossa.

Flyygeleiden kohdalla puhutaan isommista summista.

– Esimerkiksi tämän yli 60 vuotta sitten Virossa Neuvostoaikana valmistetun Estonia-flyygelin korjaukseen menee varmasti tuplaten työtunteja. Tässä oli myös kaikupohja haljennut. Sen korjasin kiilamaisilla kuusilistoilla, Jaska esittelee.

Joose Vähäsöyrinki on huolissaan pianonkorjaustaidon säilymisestä Suomessa.

– Jaska Riskun kaltaisia huippuammattilaisia ei ole nuoremmassa polvessa. Heitä ei kouluteta missään oppilaitoksessa. Ja tämä oppi pitäisi siirtyä ennen kaikkea mestari-kisälli –periaatteella konkarilta kokelaalle, joka imisi mestarin tieto-taitoa työn lomassa.

Pianojen ja flyygeleiden varaosia ei myöskään valmisteta Suomessa.

– Ostamme varaosat eurooppalaisista tukkukaupoista. Pääosin ne on valmistettu Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa ja Tanskassa, Joose kertoo.

Pianon maalauksessa käytetään mattapintaisia huonekalumaaleja, joita saa kotimaisina.

– Korkeakiiltoisia polyesterimaaleja, joilla maalataan esimerkiksi flyygelit, ei Suomessa valmisteta. Niitä tehdään esimerkiksi puolalaisilla maalitehtailla.

Pianonkorjaukseen tarvittavia työkaluja on hankala löytää, jotta saa juuri tarpeeseen nähden sopivan kokoisen tai sopivasti kaartuvan.

– Olenkin tehnyt itse sekä pääasiassa muokannut tai tuunannut olemassaolevista lähestulkoon kaikki käyttämäni työkalut, Jaska kertoilee työnsä ääressä.

Piano remontin tarpeessa? Tiedustele, miten se tapahtuu Joose Vähäsöyringiltä, laatusoitin.fi

”- Olennaista puurakenteiselle pianolle on säilytystilan kosteusprosentti. 45 prosenttia on optimaalinen, kuten muillekin puisille instrumenteille.”