Lämpökompostorissa keittiöjäte muuttuu katekompostiksi nopeimmillaan 6–8 viikossa. Katteeksi vaikkapa kukkapenkkiin keittiökompostia voi käyttää suoraan. Kasvualustakäyttöön se vaatii vuoden jatkokompostoinnin, jotta kuivikkeen puukuoriaines ehtii hajota mullaksi.

Teksti: Reetta Reinman

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kun biojäte kompostoidaan, sekajätteen määrä vähenee.

Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta omassa puutarhassa käytettäväksi ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Vuoden 2016 alusta saakka kaatopaikalle ei ole saanut viedä biojätettä. Biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista kasvihuonekaasuista. Sekajätteen joukossa biojäte päätyy yleensä polttoon. Märkä biojäte vaikeuttaa polttoprosessia.

Tällä hetkellä polttolaitokset ovat ylikuormitettuja. Suomesta kuljetetaan sekajätettä ulkomaille poltettavaksi. Kompostoimalla voidaan vähentää myös polttolaitoksiin kuljetettavaa huonosti palavan jätteen määrää.

Keittiöjätettä syntyy ympäri vuoden, näin sitä voi myös kompostoida läpi vuoden.

– Paras valinta keittiöjätteen kompostointiin on lämpökompostori, joka toimii myös talvella, esimerkiksi Biolan Pikakompostori on kauttaaltaan lämpöeristetty, sanoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula .

– Hän huomauttaa, että kun kompostoidaan ruokajätteitä, kompostorin on oltava tuhoeläintiivis, eli hiiret ja rotat eivät saa päästä kompostoriin.

Kerttulan mukaan yhden perheen käyttöön 200‒300 litran lämpökompostori on sopivan kokoinen.

Keittiöstä tulevasta biojätteestä kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, teepussit sekä pienet määrät pehmopaperia eli talouspaperia, mutta esimerkiksi kultakoristereunaiset lautasliinat eivät sopi kompostointiin.

– Keittiöjätekompostoriin voi laittaa myös vanhat kukkamullat, vaikka niitä ei saakaan laittaa erilliskerättävään biojätteeseen, huomauttaa Kerttula.

Kompostiin hän neuvoo viemään biojätettä usein ja säännöllisesti, mieluiten useita kertoja viikossa. Pienet määrät biojätettä riittävät, että kompostin pieneliötoiminta pysyy vilkkaana, kunhan kompostia täyttää säännöllisesti.

Kompostiin viety biojäte peitetään kuivikekerroksella. Kuivikkeessa oleva karkea puunkuorirouhe tuo kompostiin ilmavuutta eli parantaa happikiertoa. Kuivikkeen turve imee kompostista kosteutta.

Hyvä nyrkkisääntö kompostin kosteudeksi Kerttulan mukaan on: Kun laitat puutarhahanskakäden kompostiin ja otat kompostin sisältöä käteesi ja puristelet sitä, niin sisällön tulee olla nihkeän kosteaa, vettä se ei saa valua.

Kompostia on hyvä sekoittaa parin viikon välein.

– Biolanin Pikakompostorissa on ilmanjakokanava kompostin keskellä. Se pitää kompostin hapekkaana ja vähentää sekoitustarvetta, Kerttula sanoo.

Lämpökompostorissa keittiöjäte muuttuu katekompostiksi nopeimmillaan 6–8 viikossa. Katteeksi vaikkapa kukkapenkkiin keittiökompostia voi käyttää suoraan.

Kasvualustakäyttöön se vaatii vuoden jatkokompostoinnin, jotta kuivikkeen puukuoriaines ehtii hajota mullaksi.

Jatkokompostinnin voi tehdä esimerkiksi sateelta suojatussa multakasassa ulkona.

Keittiöjäte on niin typpipitoista, että komposti ei välttämättä tarvitse lisäravinteita, toisin kuin puutarhakompostorissa kompostoitavat syksyn lehdet ja muu kuollut kasviaines. Puutarhakompostiin lisätyppeä saadaan ripottelemalla kerrosten väliin esimerkiksi kanankakkarakeita.

– Kesällä kompostin typpipitoisuutta voi lisätä laittamalla sinne silloin tällöin kerroksen esimerkiksi nurmikon leikkuujätettä, neuvoo Kerttula.