Kuusenkerkän hartsit pitävät pinnat ja ihon antibakteerisina

Suomessa kehitetyn Cuusi-desinfiointiaineen raaka-aineet saadaan suomalaisista kuusenkerkistä. Kasvavia puita ei vahingoiteta, sillä kuusenkerkät hyödynnetään kaadetuista kuusista.

Kuusenkerkän pihkan hartsit läpäisevät mikrobien solukalvon, estävät solun kalium-natriumpumpun toiminnan, ja siten estävät mekaanisesti bakteerisolujen toiminnan.

Teksti: Reetta Reinman

Kuusenkerkän pihkan aromaattisissa öljyissä esiintyy runsaasti Cuusi-nimisen pintojen desinfiointiaineen sisältämiä karboksyylihappoja. Tuotekehitysvaiheessa yliopistojen laboratorioissa tehdyt patogeeniset tutkimukset osoittivat Cuusen karboksyylihappojen olevan voimakkaasti antimikrobisia. Sekä kolibakteerilla (E. coli DH5a) että stafylokokilla (S. aureus ATCC12598) tehdyt testit osoittivat, että käsitellyiltä pinnoilta vähintään 99,99 % edellä mainituista bakteerikannoista tuhoutui 30 minuutissa.

– Tutkimusten mukaan läpäisemällä mikrobien solukalvon ja neutralisoimalla niiden ionivarauksen Cuusi estää virusten, bakteerien ja homeitiöiden toiminnan, jolloin ne eivät pääse leviämään ympäristöön, vaan tuhoutuvat, kertoo Cuusi Oy:n tuotekehitysryhmässä mukana oleva Harri Kainulainen .

Havupuut koostuvat pääsääntöisesti selluloosasta. Selluloosa on sokerin yksi muoto, ja siten otollinen ravintoaine mikrobeille; haitallisten bakteerien, homeiden ja sienien makea houkutus. Luonto on viisas ja tarkoituksenmukainen. Miljoonien vuosien aikana havupuut ovat käyneet selviytymistaistelua bakteereita ja muita haitallisia mikrobeja vastaan. Evoluution saatossa ne ovat joutuneet kehittämään erilaisia puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan. Kuusen kehittämä puolustusmekanismi perustuu havupuiden karboksyylihappoihin ja niiden liikkuvuuteen uuteaineiden mukana puussa, joita on erityisesti kuusenkerkän aromaattisissa öljyissä. Kansankielellä uuteaineita kutsutaan usein pihkaksi.

Suomalainen tutkija- ja tuotekehitysryhmä on onnistunut eristämään ja puhdistamaan kuusenkerkästä löytyvät karboksyylihapot puun uuteaineista 99.8 prosenttisesti.

– Cuusi pinta- ja käsidesissä karboksyylihappojen teho on monituhatkertainen kuusenkerkästä saatavaan pihkauutteeseen verrattuna, sanoo Kainulainen.

– Raaka-aineena on Suomen luonnossa kasvavien kuusten kerkkien aromaattisissa öljyissä havaitut karboksyylihapot. Tuotekehitystyö on suomalaista. Tuote on läpikäynyt hyväksytysti lääkinnällisen laitteelle vaadittavat testit, mutta lopullinen sertifiointi vie vielä aikaa, kertoo Kainulainen.

– Tuotteen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet tulevat ainoastaan jo kaadetuista puista. Kaatamattomia, kasvavia puita ei vahingoiteta, hän tarkentaa.

C uusi sisältää kuusenkerkässä esiintyviä ja eristettyjä karboksyylihappoja. Karboksyylihapot estävät bakteerien kasvamisen ja jakautumisen.

– Käytännössä karboksyylihapot eliminoivat bakteerien elinolosuhteet, jolloin ne kuolevat pois. Karboksyylihappojen uuttamisessa käytetään lääke-etanolia, jolla saavutetaan niiden pysyvyys ja säilyvyys. Vapaana huoneenlämmössä karboksyylihapot hapettuvat nopeasti, mutta etanolissa ne säilyvät pysyvästi, kertoo Kainulainen.

– Cuusi-tehoaine ei sisällä mitään elimistölle vieraita aineita, kuten raskasmetalleja, parabeeneja tai mikromuovia. Cuusen karboksyylihappoyhdiste on 100-prosenttisesti uusiutuva luonnontuote. Tuote ei keräänny elimistöön, eikä ympäristöön, vakuuttaa Kainulainen.

Erilaisten pintojen antibakteeriseen puhdistamiseen Cuusi-pintadesi on osoittautunut erinomaiseksi.

– Sitä voidaan käyttää kaikille pinnoille, jotka kestävät alkoholia, esimerkiksi näppäimistöille, tietokoneen hiirille, mobiililaitteisiin sekä pöytien ja pulpettien pintoihin, tuolien käsinojiin, ovenkahvoihin ja portaiden kaiteisiin, sanoo Kainulainen.

– Koska toimintamekanismi perustuu pinta-aktiiviseen nanoteknologiaan, Cuusi-pinta- ja käsidesiä ei tarvita kuin mikroskooppisen pieniä määriä. Pinnoilla käytettynä sen luoma antibakteerinen kalvo ei näy.

Kainulainen korostaa, että toisin kuin hopea, kupari tai monet antibakteeriset tuotteet, Cuusi ei ole bakteereita hylkivä. Tuotteen toimintaperiaatteena on, että pinnalle levitettynä alkoholi ensin tappaa bakteerit, jonka avulla Cuusi-tuotteen tehoaine kiinnittyy sähkökemiallisesti pintaan. Cuusi-tuotteella käsitellylle pinnalle muodostuu kulutusta fysikaalinen, kestävä kalvo. Pinnoilta valmiste kuluu pois ainoastaan mekaanisesti hankaamalla. Käsidesin tapaan käytettynä Cuusi säilyy iholla muutamia tunteja.

Kainulainen tarkentaa, että Cuusi-tuotteen kohdalla kyseessä on fysikaalinen toimintamekanismi.

– Mikrobit pystyvät aina kehittämään vastustuskykyä kemialliselle tuhoamiselle, mutta ei fysikaaliselle toimintamekanismille. Biologian perusperiaatteiden mukaisesti bakteerit eivät pysty mutaatioiden avulla kehittämään resistiivejä muotoja fysiologiselle suojalle.

– Esimerkiksi antibioottien teho perustuu bakteerien kemialliseen tuhoamiseen. Yhä suurempana ongelmana maailmanlaajuisesti on se, että bakteerit tulevat antibiooteille immuuneiksi. Cuusen kohdalla kyse ei ole bakteerien kemiallisesta tuhoamisesta, painottaa Kainulainen.

Verrattuna moniin muihin käsideseihin Cuusi-käsidesi ei Kainulaisen mukaan kuivata ihoa, vaan luonnonaineena se päin vastoin hoitaa ihoa, uudistaa ihosolukkoa ja estää ihon kuivumista.

– Ihon desinfiointiin kehitetyssä Cuusi-käsidesissä on laaja-alaisesti ihoa suojaavia aineita, hän sanoo.

– Olemme pakanneet Cuusi-käsidesin kultakorkkiseen mustaan pumppupulloon. Se on tyylikäs käsidesi myös vaikkapa juhlien noutopöydässä, vinkkaa Kainulainen.

– Ulkomailla Cuusi-pintadesi on otettu vastaan innostuneesti. Lähi-idässä, Aasiassa ja Yhdysvalloissa kiinnostus tuotettamme kohtaan – kuten kaikkiasuomalaisia luonnontuotteita kohtaan – on suurta, iloitsee Kainulainen.

MITÄ?

MITÄ?