Fibromyalgiaa sairastavalla Maikku Niirosella on

Kuntoutumisen osa-alueina: ravinto, liikunta, rasituksen säätely sekä huomion kohdistaminen kuntoutumista edistäviin asioihin.

Teksti: Reetta Reinman

M aikku Niirosella , 71, todettiin vuonna 1997 vakava homealtistus, joka oli peräisin hänen silloisen työpaikkansa sisäilmaongelmista. Oireita oli vuosien saatossa ollut moninaisia.

– Olin jatkuvassa yskässä, flunssassa ja poskiontelotulehduskierteessä. Söin valtavat määrät antibiootteja. Poskionteloitani myös punkteerattiin moneen otteeseen. Kärsin erilaisista hengitysoireista. Voimat katosivat niin käsistä kuin jaloista. Uupumus nakersi myös henkiset voimat.

– Esimerkiksi työterveyshuollosta en saanut juurikaan apua. Onneksi terveyskeskuksen omalääkärini oivalsi, että minullahan on astman pahenemisvaihe menossa.

Maikku sai lähetteen Allergiasairaalaan.

– Se oli pelastukseni. Sain asianmukaisen diagnoosin ja hyvän hoidon. Parin vuoden ajan kävin säännöllisesti Allergiasairaalan päiväsairaalassa saamassa hoitoja, muun muassa hengityshoitoa ja teholääkitystä homealtistuksen hoitoon. Konrollit Allergiasairaalassa jatkuivat kahdeksan vuotta. Astmaan hän sai avaavan ja hoitavan lääkkeen.

Homealtistukseen sairastuminen katkaisi Maikun työuran.

Jo lapsena Maikku oli tottunut siihen, että monia vaivoja hoidettiin luontaisin menetelmin.

– Kummitätini- ja setäni esimerkiksi hoitivat pienet nirhaumat ratamonlehdillä. Myös isäni oli hyvin kiinnostunut luonnon hoitomenetelmistä.

Homealtistusta hoitaessaan Maikku käytti lääketieteellisten hoitojen lisäksi runsaasti luonnon tuotteita ja itsehoidollisia menetelmiä. Keuhkojaan hän hoiti muun muassa höyryhengityksellä sekä vahvistamalla hengitystekniikkaansa rintalihaksiin kohdistuvien hengitysjumppa- ja hengitysvenyttelyliikkeiden avulla. Myös ulkoilu oli tärkeässä roolissa keuhkojen ja hengityselinten kuntouttamisessa.

Hengityselinoireet alkoivat pikku hiljaa helpottaa, mutta uupumus jatkui. Lisäksi Maikulla oli epämääräisiä lihas- ja nivelkipuja. Kipu usein vaihtoi paikkaansa.

– Erittäin ammattitaitoinen keuhkolääkäri totesi, että minulla täytyy olla fibromyalgia. Hän myös kertoi, että monesti homealtistus ja fibromyalgia kulkevat käsi kädessä.

Fibromyalgiaan Maikulla on kokeiltu hoidoksi lääkkeitä iso kirjo: kipulääkkeitä, kipukynnystä nostavia lääkkeitä sekä neuropaattiseen kipuun tarkoitettuja lääkkeitä.

– Kaikista niistä on tullut pahoja sivuvaikutuksia, ja vatsani on mennyt todella huonoon kuntoon.

Tällä hetkellä hänellä ei ole fibromyalgiaan mitään lääkitystä. Hän on saanut fibromyalgiansa hallintaan omahoidollisin keinoin.

– Pois sairaus ei ole, vaan se on sellaista fibrolle tyypillistä aaltoliikettä.

Olennaisimmaksi asiaksi Maikku nostaa parantumispolullaan asennoitumisensa fibromyalgiaan.

– Minulla on voimakas halu parantua. Pyrin toimimaan siten, että en keskity sairauteen, vaan keskityn parantumiseen.

Toinen olennainen asia on kuntoutumisen kokonaisvaltaisuus. Kuntoutumisen osa-alueet ovat ravinto, liikunta, rasituksen säätely sekä huomion kohdistaminen kuntoutumista edistäviin asioihin.

Ravinnon suhteen Maikku on tehnyt radikaalin ruokaremontin. Hän on karsinut siitä pois kaikki ruoka-aineet, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät kehossa matala-asteista tulehdusta. Kuntoutumista edistävästä ravinnosta on tullut hänelle elämäntapa, ruoanlaitosta harrastus.

– En käytä mitään valmisruokia, vaan teen kaiken alusta alkaen itse.

Ruokavalion kivijalkana ovat vihreät kasvikset, värikkäät vihannekset ja kotimaiset marjat. Kasviksista hän hauduttaa usein lempeitä patoja ja tekee keittoja. Salaatit kuuluvat jokaiseen päivään. Proteiinin lähteinä Maikku suosii kalaa, vaaleaa lihaa ja tofua. Hyviä rasvahappoja tulee siemenistä ja kylmäpuristetuista luomukasvisöljyistä. Maitotuotteita hän ei käytä. Valkoinen sokeri on minimissä. Kotimaisista viljoista hänelle sopii ainoastaan luomukaura.

– Tärkeää on juoda riittävästi vettä, parisen litraa päivässä. Virvoitusjuomia ja alkoholia en juo, teetä ja kahvia hyvin vähän.

– Ruokavalioni noudattamista helpottaa se, että asun yksin.

Maikku asuu Padasjoella, Päijät-Hämeessä. Hän on syntyisin Heinävedeltä. Homealtistukseen sairastuessaan hän asui pääkaupunkiseudulla.

– Täällä Padasjoella Päijänteen rannalla asuminen helpottaa siinäkin mielessä fibomyalgian kurissa pitämistä, että ilman laatu on hyvä ja lenkkeilymaastoja puhtaassa ilmassa riittää.

Maikku on rakentanut itselleen päivittäisen voimisteluohjelman, jossa on rakennuspalikoina muun muassa lempeää joogaa ja pilatesta. Tärkeää on, että liikkeet eivät tuota kipua fibromyalgian tulehduttamissa lihaksissa ja nivelissä.

– Teen joka päivä pieniä liikesarjoja useita kertoja päivässä. Kahdesti viikossa pyrin tekemään pidemmän liikuntatuokion. Kävely raittiissa ilmassa kuuluu jokaiseen päivään voinnin ja voimien mukaan.

Hengitystekniikkaansa Maikku kiinnittää tarkkaan huomiota. Rentoutumisessa häntä auttaa esimerkiksi mindfulness-menetelmä.

– Riittävä ja hyvälaatuinen uni on erittäin tärkeä asia. Hyvä uni heijastuu monin tavoin jaksamiseen ja mielialaan. Positiivisen asenteen ylläpidossa riittävä nukkuminen on olennaista. Ilman hyvää unta ei jaksa pysyä hyvällä tuulella. Jos nukkuu huonosti, vaeltaa päivän kuin aivosumussa, Maikku kertoilee.

Hän huomauttaa, että fibromyalgiaa sairastaville on tyypillistä, että uni on kevyttä ja katkoilevaa. Tämä entisestään pahentaa kipuiluja ja lisää uupumusta.

– Olen saanut valtavan paljon apua myös nukkumiseeni, kun olen reilun vuoden kuntouttanut itseäni lahtelaisen ravintovalmentaja Liisa Heikkisen Fibromyalgiasta voi kuntoutua – Kuntoutujan opaskirjan avulla. Siinä on tärkeää tietoa fibromyalgiasta sekä runsaasti vinkkejä kuntoutumiseen. Valtavan hyvän työkalun tarjoaa kirjassa oleva oirepäiväkirja. Kun omat oireensa raportoi itselleen, on mahdollista päästä niiden jäljille ja alkaa kehittää itselle sopivia menetelmiä oireiden hallitsemiseksi, Maikku kertoo.

– Kirjansa julkaisemisen jälkeen Liisa Heikkinen on jatkanut meidän fibromyalgiapotilaiden auttamista muun muassa verkossa järjestämiensä luentojen ja live-iltojen merkeissä. Niistä saa hyvää tietoa ja ennen kaikkea tärkeän vertaistuellisen kokemuksen. Itse fibromyalgiapotilaana Liisa Heikkinen tietää, mikä tämä sairaus on ja millaisia moninaisia oireita meillä ”jokapaikankipeillä” voi olla.

Maikku pyrkii ennakoimaan henkisiä voimavarojaan.

– Esimerkiksi jos aamulla herään, ja huomaan että jaahas, nyt on tulossa taas tällainen kipu- ja uupumuspäivä, niin pyrin aamulla vielä sängyssä ollessani rauhoittamaan hengitykseni ja rentouttamaan lihakseni. Tästä olen selvästi saanut niin fyysistä kuin psyykkistäkin voimaa lähteä tekemään myös kipupäivästä hyvää.

– Jos päivä on totaalisesti alamäki-päivä, niin lepään paljon, rentoutan lihaksiani, keskityn hengitykseen ja kuuntelen sängyssä levätessäni esimerkiksi äänikirjaa, jotta saisin ajatuksia pois kivusta, ja tilalle muuta ajateltavaa.

Hän korostaa, että menetelmät, jotka sopivat hänelle, eivät välttämättä sovi jollekin toiselle fibromyalgiaa sairastavalle.

– Olen onnellinen siitä, että olen löytänyt itselleni sopivat työvälineet hallita fibromyalgiaa. Myös se on huomattava, että toinen on pahojen päiviensä suhteen sosiaalinen, toinen pidättyväisempi. Minä esimerkiksi haluan olla silloin, kun oikein huono päivä sattuu kohdalla, kuin orava omassa pesässäni. Vaikka fibromyalgia on minulla hallinnassa, niin ikuista aaltoliikettä tämä sairaus on. Esimerkiksi aamut ovat monesti todella hankalia, vasta iltapäivällä pääsee ns. käyntiin, hän kertoo.

– Kuntoutumiseni myötä hankalat aamut tosin ovat selkeästi vähentyneet, hän iloitsee.

Maikku kertoo olevansa oikea ”ilmapuntari” - monet fibromyalgiaa sairastavat reagoivat sään muutoksiin.

– Sateinen, kylmä ja tuulinen sää on pahasta. Lihakset kipeytyvät helposti ja mieliala laskee. Aurinkoisella, kuivalla ja lämpimällä säällä olo on aivan toisenlainen.

Hän pitää tarkasti huolta, ettei kylmetä itseään, eikä saa vetoa.

Maikun vatsa ja suolisto ovat olleet vähän huonossa kunnossa, joten hän pyrkii nyt rauhoittamaan niitä. Sitten kun tilanne on rauhallisempi, hän tekee taas uusia luontaistuotekokeiluja.

– Säännöllisessä käytössä minulla on koko ajan, myös tällä hetkellä, vatsalle lempeät maitohappobakteerikapselit, D-vitamiinitipat sekä suusuihkeena otettava B12-vitamiini. Tippa- ja suihkemuotoiset vitamiinit eivät ärsytä vatsaa, kuten tablettimuotoiset monesti saattavat tehdä, hän kertoo.

Hyvä unen lähteeksi hän ottaa iltaisin kapselin sitraattimuotoista magnesiuminvalmistetta, jossa on lisäksi hermostoa rauhoittavaa B6-vitamiinia.

– Käytän myös lihaksia rentouttavaa magnesiumvoidetta. Jos lihaksia ja niveliä kovasti vihloo, voitelen niitä arnikavoiteella, myös kylmägeeli toimii minulla hyvin. Kaikkein parasta kipuun on akupunktio, Maikku kertoo.

Tämän hetkiseen vointiinsa hän on tyytyväinen.

– Uupumuspäivät ovat selkeästi vähentyneet, unen laatu on parantunut, jalkojen kivut ovat vähentyneet, allergia- ja astmaoireet ovat helpottaneet. Mieli pysyy positiivisuuden puolella.

Liisa Heikkiseltä voi tiedustella hänen kirjoittamastaan kirjasta Fibromyalgiasta voi kuntoutua – Kuntoutujan opaskirja, liisa.heikkinen@parempiterveys.fi, www.fibromyalgia.fi

”– Käytän lihaksia rentouttavaa magnesiumvoidetta. Jos lihaksia ja niveliä kovasti vihloo, voitelen niitä arnikavoiteella, myös kylmägeeli toimii minulla hyvin. Kaikkein parasta kipuun on akupunktio.”