Suomen sotahistorian rakkain ja raskain helmi

Kotimaan matkailuvinkiksi: Rukajärven tie

Rukajärven tie on ainut Jatkosodan auktorisoitu taistelutie. Rukajärven joukkojen huolto tapahtui tätä tietä pitkin. Alue itsessään on maisemaltaan suomalaisuuden ydintä, kaunista luontoa kaikkina vuodenaikoina. Rukajärven tietä on mahdollista kulkea myös nykyään.

Teksti: Reetta Reinman

Maassamme on kaksi virallisesti nimettyä sotatietä. Raatteen tie on Talvisodan 20 kilometrin pituinen taistelutie Suomussalmella. Rukajärven tie on Suomen puoleiselta osaltaan 44 kilometrin pituinen Jatkosodan taistelutie Lieksan alueella. Rukajärven tiehen luetaan kuitenkin myös se osa tiestä, joka ulottuu aina Rukajärvelle saakka, jolloin sen kokonaispituus on Lieksasta Rukajärvelle noin 230 kilometriä. Molemmat tiet ovat Via Karelia-matkailuteistä erkanevia auktorisoituja, opastein merkittyjä sotateitä.

Rukajärven tie on ainut Jatkosodan auktorisoitu taistelutie. Rukajärven joukkojen huolto tapahtui tätä tietä pitkin. Rukajärven tie vihittiin 2.7.2011 sen varrella sijaitsevassa sotahistoriakohteessa, Jukolan Motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Vihkimisen suoritti Rukajärven veteraani, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen.

Talvisodassa vihollinen tunkeutui Rukajärven tietä myöten lähes 10 kilometrin matkan Suomen puolelle, mutta jo jouluun 1939 mennessä se ajettiin omalle puolelleen. Talvisodan lopussa kaikilla muilla rintamilla oli vihollisen joukkoja Suomen rajan tällä puolella, ainoastaan Lieksan alueella vihollisen joukot oli hätistetty rajan taakse. Näitä joukkoja johti Talvi- ja Jatkosodassa komentaja, kenraalimajuri E.J.Raappana, jolle myöhemmin myönnettiin järjestyksessä kolmas Mannerheim Risti.

Jatkosodassa Rukajärvellä taistelleet joukot oli koottu Pielisen-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon alueilta. Rintamalla taisteli hyökkäysvaiheessa 25 000 sotilasta, asemasotavaiheessa 15 000, täydennysjoukot mukaan lukien koko sodan aikana 35 000 sotilasta, lisäksi rintamalla oli 1000 lottaa.

Rukajärven suunnalla Jatkosodan henkilötappiot muodostuivat keskimääräistä suuremmiksi. Rukajärvellä kaatui noin 2 700 miestä ja 35 lottaa. Kokonaistappiot haavoittuneet mukaan lukien olivat noin 7 200.

Jatkosodassa Rukajärven rintama oli ainut rintamalohko Mustaltamereltä Jäämerelle, jossa hyökkäysvaiheessa saavutetut asemat pidettiin sodan loppuun saakka. Nämä joukot ylittivät valtakunnan rajan ensimmäisinä 2–3.7.1941. Tämä tapahtui Kuhmossa Miinoan kiven tienoilla. Joukkoja johti presidentti Urho Kekkosen veli Jussi Kekkonen.

Heti Jatkosodan alussa 1941 syntyi taisteluitten tuloksena Suomen armeijan ensimmäinen suurmotti, Omelian motti.

Rukajärven suunnalla tehtiin kolme Suomen armeijan miesvahvuudeltaan suurinta partioretkeä. Tammikuussa 1942 Muurmannin radalle läpi tiettömän erämaan kovassa pakkasessa suuntasi peräti 1924 miehen partio mukanaan 268 hevosta. Maaliskuussa 1943 Jeljärvelle matkasi 589 miehen partio. Huhtikuussa 1944 reilut 100 miestä suoritti Suopassalmen retken.

Elokuussa 1944 Rukajärvellä käytiin Suomen ja neuvostoarmeijan välillä viimeiseksi jäänyt taistelu.

Rukajärven tie Lieksasta aina Rukajärvelle saakka toimi Jatkosodassa Rukajärven suunnan joukkojen ainoana huoltotienä. Matkaa kertyi yhteensä 230 kilometriä. Huoltokolonnat sekä rintamalta ja rintamalle matkalla olevat sotilaat ja lotat käyttivät tätä tietä. Partisaanit yrittivät iskeä tiellä kulkevien kimppuun, vaikka näille oli järjestetty suojajoukkoja. Kuitenkin näissä hyökkäyksissä kaatui niin sotilaita kuin myös lottia.

Rukajärven joukkojen pysyminen asemissaan sodan loppuun saakka antoi aikaa siirtoväelle evakuointien suorittamiseen.

Rukajärven tietä on mahdollista kulkea myös nykyään. Rukajärven tie lähtee Lieksan keskustasta itään. Se menee Pankajärven ja Nurmijärven kylien kautta Suomen ja Venäjän rajalle Kivivaaraan. Sieltä se jatkuu Venäjän puolella Repolan ja Tiiksan kautta Rukajärven kylään saakka ohittaen Kotskomaan. Tie kulkee edelleen ihan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta samaa reittiä kuin sota-aikana.

Suomen puolella Rukajärven tie on varsin hyvässä kunnossa. Venäjän puolella sen sijaan tie on pääosin erittäin heikkokuntoinen Tiiksaan asti. Siitä eteenpäin tietä on kunnostettu toistakymmentä kilometriä. Tämä pätkä on kunnoltaan täysin vertailukelpoinen suomalaisten valtateiden kanssa.

Rukajärven keskuskylä on Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Rukajärven itärannalla, missä on nykyisin noin 800 asukasta.Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Ontajärvi ja Rukajärven pohjoispuolella sijaitseva Severnyin asutus. Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta.

Lue lisää Rukajärven suunnan historiayhdistyksen sivuilta (rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi): Sotahistorian tallentamisen ohella toisena tavoitteena Rukajärven suunnan historiayhdistyksellä on kotimaan matkailun edistäminen. Yhdistyksellä on kaksi Rukajärvi-keskusta, joista toinen toimii Lieksassa ja toinen Iisalmessa. Keskusten perustamiseen yhdistys ei ole saanut yhteiskunnan tukea laisinkaan, mutta se ei ole ollut keskusten perustamisen esteenä.

MITÄ?