Perinteet makoistavat Runebergin päivää ja laskiaista, alkujaan laskiaispulla nautittiin maidon kanssa

Juuresraasteet antavat mehevyyttä ja makua sämpylöihin ja patonkeihin. Tuoremehu tuo makua ja väriä aamupuuroon.

Teksti: Arja Elina LaineKuvat: Myllyn Paras Oy

Leivonnassa on hyvä käyttää hyödyksi mahdollisesti tähteeksi jäänyttä juuresraastetta. Mikäli haluat esimerkiksi porkkanasämpylöihin voimakkaan porkkanan maun, tee sämpylät tai patonki porkkanamehuun. Älä paista sämpylöitä tai patonkeja liikaa, jotta ne eivät kuivu. Mikäli peität leivinliinalla sämpylät tai patongit heti paistamisen jälkeen, saat pehmeän kuoren niille. Mikäli sivelet tai ruiskutat vettä sämpylöiden ja patonkien pinnalle paiston loppuvaiheessa ja jätät ne peittelemättä uunista pois ottamisen jälkeen, saat rapeakuorisia sämpylöitä ja patonkeja. Rapeaan kuoreen auttaa myös vesikippo uunin pohjalla tai mahdollinen uunin höyryominaisuus.

Aamupuuroa kannattaa keittää reilusti sinä aamuna, kun aikoo leipoa sämpylöitä. Tässä jutussa olevassa ohjeessa on käytetty kaurapuuroa, joka antaa sämpylöille lempeän maun, mutta muutkin puurot sopivat. Mikäli piimää tai jogurttia ei ole, voi sämpylät tehdä maitoon tai veteen. Kurpitsansiemenet antavat vaihtelua, myös muita siemeniä kannattaa kokeilla.

Puuron voi kokeilla tehdä vaihteeksi myös tuoremehuun. Voit tehdä puuron tuorepuurona, jolloin sitä ei kuumenneta. Tai voit tehdä puuron mikroaaltouunissa, jolloin hiutaleet turpoavat enemmän, ja tarvitset 1 dl enemmän tuoremehua. Kokeile appelsiinituoremehun lisäksi puuroon esimerkiksi mango- tai omenamehua.

Runebergin päivänä, 5. helmikuuta herkutellaan Runebergin tortuilla. Runebergin torttuna tunnetun leivonnaisen resepti oli alkujaan melko pelkistetty korppujauhoista ja muruista tehty leivonnainen. Kansallisrunoilija J.L. Runeberg söi näitä mielellään aamiaisryyppynsä kanssa. Runebergin torttujen perinteisin muoto on muotteihin tehty leivonnainen.

Laskiaispullaa pidetään keskiaikaisen paaston ajan edellä nautittujen rasvaisten ruokien jäänteenä. Pullan alkuperämaaksi arvioidaan Saksaa. Pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla sekä korinteilla 1600-luvun Saksassa. Se nautittiin silloin normaalisti maidon kera.

Ruotsalaisen legendan mukaan laskiaispullan kehitti puolestaan leipurioppilas, jota leipurimestari uhkasi raipan iskuilla. Oppilas säästyisi rangaistukselta, jos hän keksisi kaikkia muita paremman pullan. Tarina kertoo, että oppilas täytti ison pyöreän pullan ruotsalaisten rakastamalla mantelimassalla. Mestarin mielestä tulos oli niin hyvä, että oppilas säästyi raipan iskuilta. Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 7. helmikuuta ja laskiaistiistai 9. helmikuuta.