Näin toteaa kannuslainen perinteisen jäsenkorjauksen pääkouluttaja Leila Kattilakoski loppukesästä ilmestyneestä kirjastaan Mobilisoivat pehmytkudostekniikat – Jäsenkorjaajille, hierojille ja manuaalisen terapian ammattilaiselle.

Teksti ja kuvat: Reetta Reinman

Kirjassaan Leila Kattilakoski tutustuttaa lukijansa perinteiseen jäsenkorjaukseen eli pehmeään, kokonaisvaltaiseen ja tehokkaaseen vanhaan, suomalaiseen käsillä parantamisen taitoon, joka sopii niin akuuttien kuin kroonistenkin vaivojen hoitoon.

– Kirjani kattaa kaikki perinteisen jäsenkorjauksen tekniikat sekä näyttää, miten kehon kokonaisuus eli sen kineettinen ketju korjataan ja perustelee, miksi näin tehdään. Kirja etenee samassa hoitojärjestyksessä kuin perinteinen jäsenkorjaus eli jalkapohjista päälakeen, Leila kertoo.

Perinteisessä jäsenkorjauksessa tekniikoita on paljon.

– Ne kaikki on kuvattu ja selitetty kirjassani. Perinteisen jäsenkorjauksen koulutuksessa nämä tekniikat opetellaan perustutkintoon tähtäävän kolmen vuoden aikana.

Leilan uutuuskirja sisältää lisäksi lukijalle ainutlaatuisen palvelun. Jokaiseen kirjassa esiteltyyn kehon eri osien hoitamiseen keskittyvään tekniikkaan on havainnollistavat videot, jotka lukija saa auki älypuhelimeen, tabletille tai tietokoneelle QR-koodin avulla. Leila toivoo, että paitsi jäsenkorjaajat, hierojat sekä terapeutit, jotka jo toimivat ammatissa, niin myös manuaaliterapioiden opiskelijat sekä kaikki muutkin hoitotyön opiskelijat ja oppilaitokset omaksuisivat selkeästi kirjoitetun ja havainnollisen kirjan oppimateriaalikseen.

Kirjassa on myös historiakatsaus jäsenkorjaukseen. Jäsenkorjauksesta apua saaneiden tapausesimerkit osoittavat, miten moninaisiin vaivoihin jäsenkorjaus auttaa, ja kaikenikäisille, myös esimerkiksi lasten toiminnalliseen skolioosiin.

Jäsenkorjauksessa käytetty mobilisoiva pehmytkudostekniikka perustuu pehmeisiin, ihmisen luontaisia liikeratoja hyödyntäviin liikkeisiin. Hoidossa asiakkaan kehon kineettinen ketju tasapainotetaan luonnolliseen, tasapainoiseen tilaansa aina jalkapohjista päälakeen saakka.

– Hoidossa pyritään nivelten, lihasten, lihaskalvojen ja hermojen toiminnan sekä veren- ja kudosnestekierron esteettömyyteen, jolloin kivut kehossa helpottavat. Hoidon tärkein periaate ja tavoite on kivuttomuus, Leila painottaa.

Eettisyys on jäsenkorjaajan tärkein matkaeväs ja jäsenkorjauksen onnistumisen edellytys. Leila pohtii kirjassaan hoitotyön etiikkaa sekä kertoo, että ennen hoidon aloittamista jokainen asiakas haastatellaan tarkasti senhetkisestä, kokonaisvaltaisesta terveydentilastaan sekä selvitetään mahdolliset hoidon esteet. Yksi akuutti hoidon este on esimerkiksi flunssa.

Ensimmäisellä hoitokerralla asiakas täyttää asiakastietolomakkeen, jossa muun muassa käydään läpi asiakkaan sen hetkiset tai hänen aikaisemmin sairastamansa sairaudet sekä lääkitykset. Myös kaikki leikkaukset sekä mahdolliset onnettomuudet ja muut haaverit selvitetään, koska perinteisen jäsenkorjauksen näkemyksen mukaan koko elämän ajan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi lapsena tapahtunut loukkaantuminen voi aikuisena oireilla polvi- tai selkäkipuina.

Jäsenkorjaajat eivät puutu virallisen terveydenhoidon antamiin määräyksiin tai ohjeisiin, vaan ohjaavat asiakkaan tarvittaessa lääkäriin.

Mobilisoivat pehmytkudostekniikat -kirjan kirjoittajalla Leila Kattilakoskella on yli 40 vuoden ammatillinen kokemus hoitoalan työstä. Lisäksi hänellä on 26 vuoden kokemus opetustyöstä, joista 11 vuotta Kalevalaisen jäsenkorjauksen parissa ja 15 vuotta perinteisen jäsenkorjauksen parissa. Hän on tehnyt myös perinteisen jäsenkorjauksen koulutuksessa käytettävät oppimateriaalit.

Ylioppilaaksi valmistuttuaan nyt 62-vuotias Leila opiskeli Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa kuntohoitajaksi, ja työskenteli fysioterapian parissa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Kosketuksen keskipohjalaiseen kansanparannukseen Kannuksessa syntynyt ja varttunut Leila sai jo lapsena.

– Jos Kannuksessa loukattiin selkää tai muuta paikkaa, niin mentiin ensimmäiseksi Polvikoskelle, kuuluisan parantajasuvun pakeille.

Kun Kaustisella alkoi vuonna 1992 Kansanlääkintäkeskuksessa jäsenkorjauskoulutus hoitoalan ammattilaisille, Leila ilmoittautui mukaan.

– Kehittymiseni hoitajana alkoi vasta tavattuani opettajani Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. Opin heiltä, miten työtä tehdään pyyteettömästi, lähimmäisenrakkaudella oma ego unohtaen.

2000-luvun alussa lääketieteen tohtori, Kuopion yliopiston professori Sergei Kolmakow kiinnostui tutkimaan Leila Kattilakosken perinteisen jäsenkorjauskoulutuksen oppilaita hoitotyöhön soveltuvien psykofysiologisten ja psykologisten ominaisuuksien näkökulmasta. Heidän em. ominaisuuksiaan verrattiin kolmen muun hoitotyön opiskelijaryhmien vastaaviin omaisuuksiin. Yksi vertailussa mukana ollut ryhmä oli valmistumisvaiheessa olevat Pelastusopiston opiskelijat. Kolmakovin kanssa seurantatutkimusta on tehnyt psykologian tohtori Galina Gusakova Pietarista.

– Kiteytettynä tutkimuksen tulokset osoittavat, että Perinteinen jäsenkorjaus -ryhmä eroaa edukseen muista tutkimuksessa mukana olleista ryhmistä. He ovat paljon lähempänä psykoemotionaalisen järjestelmän optimaalista toiminnallista tasoa kuin muut tutkimuksessa mukana olleet ryhmät, sanoo Kolmakov.

Kolmakovin ja Gusakovan tutkimus on kerrottuna seikkaperäisesti Leila Kattilakosken kirjassa.

Kolmakov korostaa , että manuaaliterapia, kuten jäsenkorjaus on kolmen taidon liitto. Näistä jokainen osa-alue täytyy hoitajalla olla hallinnassa, jotta hoito ja hoitotilanne onnistuvat.

– Nämä kolme taitoa on jo määritelty ikivanhassa tiibetiläisessä lääketieteessä, huomauttaa Kolmakov.

– Manuaaliterapia on ensinnäkin älyn teko, eli hoitajalla tulee olla laaja-alainen maailmankatsomus sekä kyky ja halu oppia uutta. Toiseksi hoito on sielun teko. Hoitajan on oltava empaattinen ja sydämellinen hoidettavaansa kohtaan. Hoitajalla tulee myös olla kyky suojata itseään, ettei hän rasita itseään hoidettavan ongelmilla, tämä kaventaisi hoitajan mahdollisuuksia tehdä työtään. Kolmanneksi manuaalinen hoito on ruumiin teko, eli hoitajan tulee osata hoitomuodon tekniikat ja toimenpiteet. Jäsenkorjaajalla tulee olla sormissa herkkyys etsiä, aistia ja tuntea asiakkaan kipukohdat sekä tekninen taito helpottaa niitä, kertoo Kolmakov.

Perinteinen jäsenkorjaushoito kestää noin kaksi tuntia. Hoidon hinta vaihtelee hoitajittain ja alueittain. Eri puolilla Suomea toimivat, koulutetut perinteiset jäsenkorjaajat löydät: perinteinenjasenkorjaus.fi/hoitajat

Leila Kattilakosken kirjaa Mobilisoivat pehmytkudostekniikat – Jäsenkorjaajille, hierojille sekä manuaalisen terapian ammattilaisille saa ostaa sen kustantajalta, VK-Kustannuksesta, vk-kustannus.fi hintaan 65 euroa. Kovakantisessa, nelivärisessä kirjassa on 352 sivua. Kirjasta voi tiedustella myös suoraan Leila Kattilakoskelta, leila.kattilakoski@kotinet.com, puh. 050-5933204.

”– Jos Kannuksessa loukattiin aikoinaan selkää tai muuta paikkaa, niin mentiin ensimmäiseksi Polvikoskelle.”