Vähähiilihydraattisilla resepteillään hurmannut Satu Sjöholm suosittelee tekemään ruokavaliomuutokset pikku hiljaa ja seesteisissä elämänvaiheissa.

Hänellä tie hiilihydraattitietoisuuteen alkoi 1990-luvulla.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Pasi Hakala/Studio Varjo

Terveysvaikuttaja, liikunnan asiantuntija, joogaohjaaja ja kirjailija Satu Sjöholm , 49, kiinnostui hiilihydraattitietoisista valinnoista 1990-luvun puolivälissä kahden poikansa syntymän myötä. Nyt pojat ovat 21- ja 23-vuotiaita. Äiti halusi tarjota lapsilleen terveellisempiä vaihtoehtoja.

– Tein pieniä korjausliikkeitä ruokavalioon. Vaihdoin esimerkiksi valkoiset vehnäjauhot spelttiin ja valkoisen sokerin tummaan täysraakaruokosokeriin.

Hänen poikansa rakastivat pizzaa. Äiti kauli ja kauli vehnäistä pizzapohjaa. Vuosia myöhemmin Satu ajatteli, ettei pizzapohjan teko voi olla näin työlästä ja kokeili sen tekoa aivan eri tavalla kuin ennen, vähähiilihydraattisesti. Hän julkaisi kyseisen VHH-pizzaohjeensa myös blogissaan. Suosio oli räjähdysmäinen.

Ennen vähähiilihydraattista leivontaa Satu kokeili gluteenitonta leivontaa ja huomasi, että monet gluteenittomat jauhot ja jauhoseokset ovat verrattain niukkaravinteisia.

– Mantelijauhosta tulikin minulle leivonnassa ravintorikkautensa vuoksi merkittävä tuote. Myöhemmin Satu opetteli leipomaan myös muilla vähähiilihydraattisilla jauhoilla, jotka sopivat niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan.

Satu löysi vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta (VHH-ruokavaliosta) avun migreeniin, joka alkoi hänellä päävamman jälkeen muutama vuosi sitten.

– Sain migreenin kuriin ketoruokavaliolla ja vieläpä todella nopeasti. Muutama kuukausi sitten lisäsin hieman hiilihydraattien määrää, ja migreeni on pysynyt silti poissa. Nauttimaani hiilihydraattien määrään vaikuttaa muun muassa palautuminen ja liikunnan määrä. Olen aina harrastanut erittäin paljon liikuntaa.

Ketogeenisessä ruokavaliossa hiilihydraatit lasketaan 20 grammaan/päivä.

Satu on teettänyt laajat geenitestit. Niissä on esimerkiksi selvinnyt, että hänellä on geneettiset riskitekijät ykkös- ja kakkostyypin diabetekseen, mutta diabetestä hänellä ei ole diagnostisoitu.

– Geenitestien tulosten perusteella funktionaalisen lääketieteen lääkäri suositteli minulle vähähiilihydraattista tai ketoruokavaliota diabetes-geenin aktivoitumisen hillitsemiseksi.

Satu korostaa , että ruokavalioasioissa ei ole yhtä, yksittäistä totuutta. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

– Olennaista on oman kehon kuuntelu.

Esimerkiksi Sadulle viljatuotteista sopii luomutäysjyväkaura. Kotimaiset marjat ovat hänelle must ja terveellistä herkkua. Näin syysaikaan hän yleensä nopeasti keittää, höyryttää tai wokkaa kasvikset.

– Meillä koko perhe nauttii erilaisista lämpimistä kasvismössöistä!

Sadun kasvissuosikkeja ovat parsa- ja kukkakaali sekä paprika ja kurkku. Vallankin syysaikaan maistuvat myös uuden sadon juurekset.

– Mutta silloin, kun olen tiukasti ketoruokavaliolla, en käytä lainkaan juureksia niiden suuren hiilihydraattimäärän vuoksi. Myöskään kauraa en käytä silloin, kun haluan olla ketoosissa.

Paistamisessa ja muussa ruoanlaitossa ja leivonnassa Satu suosii voita.

– Minulla on voin himo! hän naurahtaa.

Voin ohella lämpimät ruoat saavat makua kookoskermasta. Kookosöljyä hän ei kuitenkaan käytä paistamisessa, koska ei erityisemmin pidä sen mausta. Voin makua ei mikään voita!

Muista rasvoista Sadun ruokavaliossa on etenkin kylmäpuristettua oliiviöljyä luomuna.

– Oliiviöljyä otan sellaisenaan ruokalusikallisen verran päivittäin, ja lisäksi lisään sitä salaatteihin kastikkeeksi.

Maitotuotteista Satu käyttää luonnonjogurtteja ja juustoja.

– Leipäjuusto on intohimoni. Syön joka päivä ison viipaleen leipäjuustoa, hän kertoo.

Proteiininlähteenä hänellä on usein kalaa tai kanaa ja riistaa aina, kun sitä on helposti saatavilla.

Satu pyrkii siihen, että hän saisi ravintoaineet mahdollisimman pitkälle ruoasta.

– Täydennän säännöllisesti ruokavaliotani B, D- ja E-vitamiineilla. Mittautan verestäni vitamiini-, kivennäisaine- ja rasvahappotasot, ja mittaustulosten perusteella otan sitten tarpeen mukaan kuureittain muuta ravintoainetäydennystä.

Hän muistuttaa, että ravintoaineiden imeytymisessä olennaista on suoliston kunto sekä elimistön toimintoja käynnissä pitävä ja tehostava entsyymitoiminta.

Satu on huomannut, että hänelle iho kertoo nopeasti ja selkeästi, ovatko ruokavaliovalinnat onnistuneita.

– Iho on kehon peili, ainoa elin, jonka näemme, joten se antaa valtavasti informaatiota kehon kokonaistilasta. Minulla terveelliset elämäntavat toimivat erinomaisena ihon kirkastajana ja ryppyjen silittäjänä. Terveellinen ravinto, liikunta ja optimaalinen palautuminen näkyvät ihon kirkkautena ja hehkuna.

Ruokavalion lisäksi Satu hoitaa ihoaan huolellisesti. Hänen hoitola- ja kotihoitovalintanaan on entsyymiterapiaan perustuva DMK-ihonhoitokonsepti.

– DMK-entsyymiterapiassa käytetään nimensä mukaisesti hyväksi kasviperäisiä entsyymejä, jotka tehostavat ihon omia toimintoja.

Mikäli haluaa kokeilla keto- tai VHH ruokavaliota, niin Satu suosittelee tekemään sen pehmeästi ja vähitellen riittävän pitkällä siirtymäajalla. Kertarysäys voi olla keholle ja vallankin mielelle liian rankkaa.

– Keho helpommin sopeutuu, mutta mieli aina lopulta ratkaisee, miten valinnat onnistuvat ja jäävätkö ne pysyviksi. Kertarysäys voi olla keholle ja vallankin mielelle liian rankkaa.

– Vähennä ensin mahdollisten valkoisen sokerin, valkoisten vehnäjauhojen ja pikaruokien määrää, ja jätä ne pikku hiljaa kokonaan pois.

– Aluksi kun jättää hiilareita pois ja laskee niiden määrää jopa ihan minimiin, saattaa tulla erilaisia vieroitusoireita, mutta sekin on yksilöllistä. Minulle esimerkiksi ensimmäisellä kerralla kolmen ensimmäisen ketoosiin siirtymäpäivän aikana tuli voimakasta väsymystä ja ankara hiilarihimo, vaikka en ole koskaan kärsinyt niin sanotusta hiilarien himosta.

Ruokavaliomuutokset on Sadun mukaan hyvä toteuttaa seesteisinä aikoina, ei esimerkiksi kiireisen työputken aikana tai elämän isoissa risteyskohdissa, kun stressihormonitasot ovat tapissa.

– Keho helpommin sopeutuu, mutta mieli aina lopulta ratkaisee, miten valinnat onnistuvat ja jäävätkö ne pysyviksi.

Satu myös painottaa, että vaikka VHH- tai ketoruokavaliota käytetäänkin joiden sairauksien hoitoon, niin sairauksien hoito kuuluu aina lääkärille.

– Terve järki kannattaa pitää menossa mukana. Kaikki sairauksiin ja lääkityksiin liittyvät asiat keskustellaan lääkärin kanssa.

”– Keho helpommin sopeutuu, mutta mieli aina lopulta ratkaisee, miten valinnat onnistuvat ja jäävätkö ne pysyviksi.”