Huipputiimi koostuu henkisesti vahvoista yksilöistä

Tavoitteiden saavuttaminen on aina tulosta onnistuneesta oppimisesta. Kärkkäisen henkilöstöjohtaja Tuomo Kellokoski ja työyhteisöjä tsemppaava, johdon ja tiimityön valmentaja Erkka Westerlund kertovat tässä KauppaSuomi-lehden jutussa ihmisen sisäisestä johtajuudesta, jota he pohtivat yhdessä Kärkkäisen johtoryhmän kanssa.

Teksti ja kuva: Reetta Reinman

Henkisesti vahva yksilö on oppimisprosessin tulos, jonka intensiteetti on sidoksissa sisäiseen motivaatioon. Kyseisen oppimisprosessin lähtökohdiksi jääkiekkovalmentajana Suomea maailmankartalle luotsannut Erkka Westerlund nostaa viisi henkistä voimavaraa: motivaation, asenteen, itseluottamuksen, vastuullisuuden ja suoritustunteen eli kontekstin, jossa ihminen venyy parhaimpaan suoritukseen. Westerlundin mukaan tavoitteita saavuttaakseen pitää olla halu oppia, oikea asenne ymmärtää vastoinkäymiset vaikeina aikoina sekä riittävä itsekuri tehdä asioita hyvällä itsetunnolla.

– Henkisesti vahva yksilö on itseohjautuva, aloitteellinen ja yhteistyökykyinen, tavallaan koko ajan askeleen edellä, määrittelee Westerlund. Hän toimi Suomen Urheiluopiston rehtorina 2006-2014, jolloin hän siirtyi Jokereiden KHL-päävalmentajaksi. Nykyään hän toimii johdon ja tiimityön valmentajana. Asiakkaina ovat yleensä yritykset.

Westerlund muistuttaa ihmisen vastuullisuudesta omasta itsestään. Vastuullisuutta on myös kyky ja halu tuntea itsensä.

– Aki Hintsa on sanonut osuvasti: Menestys on fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sivutuote. Pidetäänhän itsestämme hyvää huolta niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista, Westerlund korostaa.

Vuonna 2016 syöpään menehtynyt urheilulääkäri ja ortopedi Aki Hintsa tunnetaan parhaiten 11 kauden urastaan Formula 1-sarjan varikkolääkärinä. Hän toimi myös Suomen Olympiakomitean lääkärinä.

– Vastuullisuudessa olennaista on myös se, oletko luotettava paitsi itsellesi, niin suhteessa muihin ihmisiin sekä siitä, miten koko joukkue ottaa voimavarat käyttöön yhteisen menestyksen parhaaksi, muistuttaa Westerlund.

Kärkkäisen henkilöstöjohtaja Tuomo Kellokoski painottaa, että lähes 700 työntekijän Kärkkäisen konsernissa asenne ei koskaan ole yksityisasia.

– Meidän jokaisen asenteella on merkitystä, jotta asiakkaat tekevät myönteisen ostopäätöksen meidän viidessä myymälässä ja verkkokaupassa.

Myönteisen ostopäätöksen taustalla on Kellokosken mukaan seuraavat neljä olennaisinta tekijää: tunneseikat, luottamus, laatu ja hinta.

– On muistettava, että tunne ylittää usein todellisuuden, ja palvelu on ennen kaikkea tunnetta. Siksi hyvän palvelun merkitys kaupanteossa korostuu kaiken aikaa entisestään, sanoo Kellokoski.

Hänen mukaansa se, jos myyjän taidot eivät riitä palvelutilanteessa, ei loukkaa asiakasta, mutta se loukkaa, jos myyjä on haluton palvelemaan.

– Korostamme aina, että meille Kärkkäiselle töihin tullessa työntekijän ei tarvitse olla raudanluja ammattilainen, tärkeintä on, että hänellä on asenne kohdallaan. Kun asenne on kunnossa, ammattitaito karttuu koko ajan työtä tehdessä ja siitä oppiessa.

Kellokosken mukaan palvelutilanteessa sekä palvelija että palveltavana oleva saavat motivaation halusta olla tärkeä.

– 1900-luvun yksi merkittävin kasvatuspsykologi, yhdysvaltalainen John Dewey (1859-1952) korosti, että halu olla tärkeä on ihmiskunnan syvin vietti.

Palvelutilanne on tunnetta. Tunne syntyy kokemuksesta.

– Palvelutilanteessa halutaan tuottaa asiakkaalle myönteisiä ”yllätyksiä”, kannustaa Kellokoski.

Sekä Westerlund että Kellokoski alleviivaavat hyvän johtamisen merkitystä siinä, venyvätkö joukkuepelaajat niin tavarataloissa kuin jääkiekkokaukaloissa eri tilanteissa parhaaseen mahdolliseen osaamiseen.

– Johtamisessa ei ole kysymys johtajasta, vaan johdettavista, muistuttaa Westerlund.

Molemmat Westerlund ja Kellokoski näkevät johtamiskulttuurin muutoksen monologista dialogiksi haastavan erityisesti johtajien vuorovaikutustaitoja. Dialogimainen johtaminen monin tavoin monipuolistaa ja syventää johdettavan ja johtajan vuorovaikutusta. Hyvässä joukkueessa uskaltaa sanoa, jos pitää jotain kehittää.

Yli 30-vuotisen toimintansa aikana, Kärkkäinen Oy, yksi Suomen suurimmista perheyrityksistä Oy, on kasvanut yhden miehen Suomen kiertävästä rekkamyymälästä lähes 700 työntekijän kaupan monialakonserniksi, ja yritys on luonut oman, vahvan valtakunnallisesti tunnetun brändinsä.

– Mutta yrityksen toimintastrategia ei ole muuttunut miksikään yli 30 vuoden aikana, painottaa Kellokoski. Kaikille myydään tasapuolisesti edulliseen hintaan. Ja asiakas on Kärkkäisellä aina kuningas.

– Tekeminen Kärkkäisellä on tehokasta. Se tapahtuu hyvässä yhteistyössä yritysjohdon, työntekijöiden, tavarantoimittajien ja kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä mahdollistaa luotettavuuden, alleviivaa Kellokoski.

Tänä syksynä Kellokosken mukaan konkreettisesti kirkastuu Kärkkäisen sitoutuneen ja luotettavan henkilökunnan arvo. Syyskuun alussa päättyi Kärkkäinen Oy:n kymmenen vuotta kestänyt yrityssaneeraus. Kärkkäinen-konsernin liikevaihto- ja tuloskehitys kehittyivät saneerauksen aikana hyvin. Liikevaihto oli vuonna 2009 saneerauksen alkaessa 117,7 miljoonaa euroa. Kuluvan tilikauden liikevaihdon arvioidaan olevan 265-275 miljoonaa euroa. Saneerauksen aikana Kärkkäinen on avannut uuden tavaratalon Jyväskylään ja panostanut suuresti Karkkainen.com verkkokaupan kehittämiseen.

– Kaiken kaikkiaan kuluva vuosi on hyvin poikkeuksellinen. Korona-pandemia on muuttanut voimakkaasti toimintatapoja, ja aiheuttanut kaikille henkistä painetta ja kuormittanut myös fyysisesti, erityisesti meillä asiakaspinnassa suoraan toimivia työntekijöitä. Kokonaisuudessaan olemme Kärkkäisellä yhdessä selvinneet pandemian aiheuttamista poikkeustilanteista erittäin hyvin. Yrityksen johto on ylpeä jokaisen työntekijän rakentavasta suhtautumisesta, siitä iso kiitos kaikille Kärkkäinen Oy.n työntekijöille, korostaa Kärkkäinen Oy:n henkilöstöjohtaja Tuomo Kellokoski.