– Unelmia pitää olla!

Ohjastajakomeetta Santtu Raitala uskoo, että unelmat siivittävät menestykseen.

Tänä kesänä hän toteutti kaksi suurta unelmaansa. Ajoi Kuninkuusraveissa ohjastettavansa ravikuninkaaksi, ja osti suuresti fanittamansa Jokivarren Kunkun varsan.

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Antti Saraja

Evartti oli Kuninkuusraveissa ihan superhieno, toki se on ollut koko vuoden erinomaisessa vireessä, Santtu Raitala muistelee ohjastettavansa suoritusta. Hän ohjasti Evartin ravikuninkaaksi Kuninkuusraveissa elokuun alussa Seinäjoella. Samalla yksi Santun oma iso haave eli Kuninkuusravien voitto toteutui.

28-vuotiaan pihtiputaaalaisen Santtu Raitalan tie Suomen raviurheilun huipulle on hänen itsensä mukaan kulkenut kovan työn kautta. Tammikuussa 2020 hänet palkittiin ravigaalassa vuoden 2019 ohjastajaksi. Hän oli myös vuoden 2019 voitokkain raviohjastaja 279 voitolla. Urheilutoimittajat valitsivat Santtu Raitalan vuoden 2019 parhaaksi raviurheilijaksi.

– Ahkera pitää olla ja pitkäjänteinen. Tarvitaan myös tietty määrä uteliaisuutta, jotta on into seurata, miksi joku toinen tekee asiat tietyllä tapaa, ja mitä siitä olisi omaan työhöni sovellettavissa. Seuraan runsaasti toisten ohjastajien lähtöjä. Toisilta voi omaksua, mutta omat näkemykset ja omat tavat toimia pitää olla vahvat. Vanha tosiasia on myös se, että tekemällä oppii. Hyväksi raviohjastaksi opitaan ajamalla mahdollisimman paljon niin kilpailuissa kuin harjoittelumielessä.

Viime vuonna Santtu ajoi 1800 kilpailulähtöä. Tänä vuonna ravipäiviä tulee olemaan noin 260. Viime vuonna Santulla oli ravipäiviä 310.

Santun ajettavana oli viime vuonna tuhatkunta hevosta. Tänä vuonna ajettavia hevosia on noin 600.

– Lämminveriravureita on minulla jonkin verran enemmän ajettavina kuin suomenhevosravureita. Monesti lämminveriset ovat helpompia ohjastajalle. Ne ovat ominaisuuksiltaan syntyneet ravureiksi.

Santtu kertoo (lokakuun puolivälissä), että tältä vuodelta tärkeimmät ravit ovat takana. Nyt valmistaudutaan ensi vuoden ravikauteen.

– Seurailen alaa, ja pidän huolta fyysisestä kunnostani.

Hevostalli vai jalkapallo-, jääkiekko- ja lentopallotreenit, Santtu joutui valitsemaan teini-iän kynnyksellä. Hevostalli vei voiton, mutta hevosurheilun ohella myös muut lajit edelleen kiehtovat.

Syksyn ja talven aikana onkin enemmän aikaa harrastaa esimerkiksi sulkapalloa kavereiden kanssa, sekä hiihtoa, josta Santtu kertoo innostuneensa uudelleen viime talvena. Kesällä hän ehti valmennus- ja ohjastustöiden ohella pelaamaan jonkin verran tennistä.

– Jääkiekko olisi mukavaa, toivottavasti tulevana talvena olisi sille aikaa.

Santtu on maatalon poikia. Kotitilalla on aina ollut hevosia. Niiden kanssa hän on touhunnut pikkupojasta saakka. Santun isoäiti on antanut hänelle toimivan neuvon: Opettele tuntemaan hevonen.

– Hevoset ovat yksilöitä. Olennaista on oppia tuntemaan kunkin hevosen vahvuudet ja heikkoudet, ja keskittyä niiden tukemiseen ja vahvistamiseen. On myös tärkeä pitää mielessä, että keino, joka tepsii yhdelle hevoselle, ei välttämättä toimi toisen kohdalla. Tarvitaan yksilöllisten erojen hyväksymistä ja pitkäjänteisyyttä toimia jokaisen hevosen kanssa yksilöinä.

Kunkin yksittäisen hevosen käyttäytymisen oivaltamiseen ja tulkitsemiseen Santun mukaan merkittävin neuvonantaja on hevosen päivittäinen arki.

– Hevosia arjessa havaitsemalla oppii näkemään kunkin hevosen käyttäytymisen eri piirteitä. Vertaamalla niitä toisiinsa voi päätellä, mistä erot johtuvat ja mikä mihinkin hevosen käyttäytymistapaan vaikuttaa.

Santtu , mistä merkeistä varsasta voi havaita, onko siitä mahdollista kehittyä hyvä ravuri?

– Olennaista on vahva psyyke. Varsan on oltava rauhallinen, mutta sitten kun se tekee jotain tosissaan, niin sen on oltava ehdottoman tosissaan ja keskittyneenä. Fyysisistä ominaisuuksista kiinnitän huomioni varsan nopeuteen sekä siihen, onko varsan liiketekniikka taloudellista. Askelluksessa ei saisi olla virheliikkeitä.

Nyt Santulla on oiva tilaisuus tutkailla oman varsansa kehittymistä. Hän toteutti syyskesällä yhden ison unelmansa ja osti Ravitalli Suuronen Oy:ltä suuresti fanittamansa viiden vuoden takaisen ravikuninkaan Jokivarren Kunkun varsan: Jockas Ritan. Tammavarsan emä on kriteriumvoittaja Cordiitta, jonka jälkeläisistä ovat menestystä niittäneet valiotamma Carmela, orihuippua kolkutteleva Tuurin Toivo ja nelivuotislahjakkuus Core.

Jockas Ritan isällä Jokivarren Kunkulla on Santun mukaan edellä mainitsemansa vahva psyyke sekä hyvät fyysiset ominaisuudet ja erinomainen liiketekniikka.

– En kuitenkaan aseta itseni ja Jockas Ritan päälle suuria paineita. Varsalla pitää saada olla mahdollisuus olla sitä, mitä se on ja kehittyä itselleen sopivaan suuntaan, toki sitä voi ohjailla, muttei pakolla.

Kaksivuotias Jockas Rita ei vielä asu Santun kotitallissa Pihtiputaalla, vaan se on edelleen Ruukin maaseutuopiston tallimestari Hanna Niemen hoivissa. Niemi on arvostettu varsojen opettaja ja valmentaja.

Santtu korostaa, että hevosen hoidossa pitää panostaa päivittäisiin rutiineihin ja huolehtia hevosen elinympäristö mahdollisimman stressittömäksi.

– Hevonen tykkää rutiineista.

Suomalaiset hevosenomistajat pitävät Santun mukaan hyvin huolta hevosistaan.

– Esimerkiksi ravurien lihashuolloksi haetaan .vaikka kuukin taivaalta., ja toki ymmärrettävästi. Ravihevonen on merkittävä investointi.

Nykyään hevosten lihashuolloksi on hieronnan ohella monia spesifejä menetelmiä, kuten esimerkiksi lasertekniikkaa, infrapunaa ja magneettihoitoja.

Hevosen ruokavalion täydentäjinä ja ravitsemuksen optimoijana Santtu suosii suomalaisen Biofarmin täydennysrehuja.

– Paitsi vastuullisista hevosenomistajista, niin Suomi on maailmalla tunnettu ja arvostettu ammattitaitoisista ja korkeatasoisista hevosten hoitajista. Suomalaiseen hevostenhoito-osaamiseen luotetaan ympäri maailman.

Hevosen omistajan, valmentajan ja ohjastajan toimivassa yhteistyössä tärkeintä Santun mielestä on rehellisyys, että he käyvät kunkin hevosen tilannetta, onnistumisia ja epäonnistumisia analyyttisesti läpi ja yhdessä pohtivat, mitä mahdollisesti pitää tehdä toisin.

Santtu ohjastaa silloin tällöin ulkomailla. Nuori mies ei kuitenkaan haaveile sen suuremmin ohjastajantöistä ulkomailla. Ja syntymäpitäjä Pihtipudas on hänen mukaansa hyvä paikka asua koti-Suomessa.

– Meillä on Pihtiputaalla ihmisten kesken mukavan positiivinen yhteishenki, ja me hevospuolen pihtiputaalaiset teemme tiivistä yhteistyötä: yhdessä touhutaan ja toinen toistamme jeesaamme. Toki asuminen Pihtiputaalla tietää aika lailla autolla ajoa ravien perässä.

Santun mukaan Suomen raviurheilun taso on hyvä. Suomalaiset ravihevoset ovat kansainvälisellä mittapuulla huippuluokkaa.

– Lajin tulevaisuuden kannalta olennaista on, että saamme Suomeen lisää uusia ravihevosten omistajia. Ainoastaan pitkäjänteisen omistajuuden kautta laji pystyy tulevaisuudessa voimaan hyvin ja kehittymään. Ja unelmia pitää olla!

.– Paitsi vastuullisista hevosenomistajista, niin Suomi on maailmalla tunnettu ja arvostettu ammattitaitoisista ja korkeatasoisista hevosten hoitajista. .

KUKA?