Mehiläiset tekevät itse pesässään kevätsiivouksen ja valmistavat pesän desinfioimiseksi propolista eli kittivahaa, joka tunnetaan luonnon omana antibioottina.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat ja reseptit: Korpiahon Hunaja Oy

Kun Jaana ja Markku Puumalainen muuttivat vuonna 1991 Kuopiosta Varpaisjärvelle Pohjois-Savoon, he halusivat jonkin harrastuksen talonrakennusprojektinsa oheen. Mehiläiset herättivät etenkin Markun kiinnostuksen.

– Minun sukulaisillani oli myytäviä mehiläispesiä, heiltä saimmekin viisi mehiläispesää, Jaana muistelee.

Korpiahon Hunaja Oy:n Puumalaiset perustivat vuonna 1993. Vuonna 1995 pesämäärä oli jo kasvanut sen verran, että hunajaa alkoi tulla yli perheen omien tarpeiden. Jaana kävi hunajan jatkojalostuskurssin, jossa opiskeltiin muun muassa mehiläisvahakynttilöiden tekemistä sekä mauste- ja saunahunajien valmistamista.

– Valmistamme yhä pitkälle samoja tuotteita, joita opin tuolloin tekemään.

Tätä nykyä Nilsiässä toimiva Korpiahon Hunaja myös kurssittaa mehiläistenhoitoa.

Tänä vuonna Puumalaisten 26-vuotias Camilla-tytär on aloittanut työt perheyrityksessä vakituisesti. Hänen vastuualueenaan on noin tuhannen neliön tuotantotilojen yhteydessä toimiva myymälä ja verkkokauppa sekä markkinoinnin ja myynnin osa-alueet. Henkilökuntaa yrityksessä on vakituisesti neljä sekä lisäksi kiireapulaisia.

Omia mehiläispesiä Puumalaisilla on tällä hetkellä reilut 300.

– Lisäksi meillä toimii verkostoitunut mehiläistarhaajien ryhmä, 30 tarhauksen Hunajarinki, josta saamme lisää hunajaa. Hunajan määrä vaihtelee paljon vuosittain, sen mukaan, millainen kesä on ollut ja mitä mehiläiset ovat saaneet kerättyä. Keskimääräisesti pakkaamme noin 70 000 – 90 000 kiloa hunajaa, Markku kertoo.

Korpiahon mehiläiset keräävät meden Pohjois-Savon erämaametsissä kasvavien kasvien, kuten vadelman, hillan, puolukan, ja horsman kukista.

– Olemme tehneet muutaman luomuviljelijän kanssa pölytyssopimuksen. Niiden ansiosta myös luomuapila ja -herukka antavat hunajaamme aromiaan. Maanviljelijät saavat vastapalkkioksi runsaamman sadon.

Korpiahon hunaja on yleensä monikukkahunajaa, joka sisältää useiden eri kasvien mettä.

– Eri kasvien mesi on erimakuista, osa on makeampaa, osa vähän miedompaa. Meden alkuperä vaikuttaa myös esimerkiksi hunajan väriin ja koostumukseen. Koostumukseltaan osa on helposti kiteytyvää eli kovempaa. Osa säilyy juoksevana vuosia, kertoo Markku.

Mehiläispesien hoito alkaa maalis-huhtikuun taitteessa. Mehiläiset alkavat silloin kömpiä ulos talvipallostaan, ja on ensimmäisen hoitovaiheen, eli kevätruokinnan aika. Keväällä mehiläishoitajan on myös huolehdittava yhdessä mehiläisten kanssa siitä, että mehiläispesä on siisti, ja putsata se tarvittaessa. Päätyön kevätsiivouksesta mehiläiset tekevät itse. Mehiläishoitajan tehtäväksi jää auttaa pesän siisteydessä ja estää sairauksilta, kuten punkeilta punkkitorjunnalla.

– Mehiläiset ovat siistejä ja hygieenisiä hyönteisiä. Ne siivoavat mehiläispesän itse keväällä. Lisäksi ne valmistavat pesän puhdistukseen, desinfiointiin ja suojaamiseen luonnon omaa antibioottia, propolista eli kittivahaa. Propoliksen teho perustuu sen sisältämiin flavonoideihin, jotka toimivat antioksidantteina, Markku kertoo.

Kevätruokinnan jälkeen kuningatarmehiläinen alkaa munia.

– Mehiläispesään halutaan kevään ja alkukesän aikana mahdollisimman paljon mehiläisiä. Mehiläishoitajan tuleekin varmistaa, että pesässä on hyväkuntoinen, muniva emo ja tarvittaessa tilata uusi kuningatar tai yhdistää pesä toiseen mehiläispesään, jossa on hyvä kuningatar. Mehiläismäärän mukaan hoitajan tulee osata lisätä oikea määrä pesälaatikoita mehiläisiä varten, Markku painottaa.

Varsinainen satokausi alkaa yleensä vadelman ja rypsin kukinnan aikaan. Sitä aikaisemmat kasvien medet menevät yleensä mehiläisten omiin suihin.

Mehiläiset keräävät kasveista mettä, jonka jälkeen ne lentävät pesään kantaen meden mesimahassaan.Yhtä kiloa kohden mehiläinen on käynyt jopa miljoonassa kukassa, eli hunajan tekemiseen vaaditaan mehiläiseltä paljon työtä.

Pesässä mehiläiset varastoivat meden hunajakennoon. Meden sekaan erittyy mehiläiseltä rauhaseritteitä ja entsyymejä.

– Varastoinnin jälkeen mehiläinen peittää hunajan mehiläisvahalla. Tästä tunnistaa valmiin hunajan, Markku sanoo.

Hunajaa käsitellessä kennostosta kuoritaan vahakuori pois. Tämän jälkeen kennot lingotaan, eli hunaja irrotetaan kennostosta.

– Seuraavaksi hunaja siivilöidään ja jätetään selkeytymään astioihin. Tämän jälkeen on vuorossa hunajan purkitus, jonka jälkeen hunaja on valmista. Hunajaan ei missään vaiheessa lisätä mitään ylimääräistä, vaan hunaja on täysin luonnontuote, Markku korostaa.

Satokauden aikana mehiläistarhaajien on tärkeä huolehtia, että pesälaatikoita on sopiva määrä, ja lisätä niitä aina tarvittaessa.

– Hunajat tulee osata hakea pesistä pois oikeaan aikaan, ennen kuin mehiläiset alkavat itse syömään satoaan. Tämä on Suomessa yleensä elokuun alkupuolella, horsman kukinnan loputtua.

Mehiläisille annetaan loppukesästä, sen jälkeen kun hunaja on kerätty pesistä pois, talviruokinnaksi nestemäistä sokeria.

– Sokeria annetaan vain sen verran, että mehiläiset selviävät kevääseen asti, kertoo Markku.

Talven mehiläispesät ovat pääsääntöisesti ulkona omissa oloissaan, silloin tällöin tehdään tarkistuskäyntejä.

Korpiahon Hunaja jalostaa hunajasta niin syötäviä herkkuja, kuin kylpy- ja ihonhoitotuotteita. Lisäksi hunajasta ja mehiläisvahasta saa monia hyöty- ja käyttötavaroita.

– Kylpy- ja ihonhoitotuotteissa meillä on oma tuotesarja, Hehku, jossa kuuluvat hunajasta ja mehiläisvahasta tehdyt hiustuotteet, löylytuoksut, saunahunajat, erilaiset rasvat, honeymaskit, kuorintatuotteet, saippuat ja suihkugeelit. Herkuiksi jalostamme hunajasta erilaisia maustehunajia, sinappia, suklaata, karkkeja, manteleita ja teetä. Lisäksi saamme mehiläispesästä hyötykäyttöön mehiläisvahaa, siitepölyä ja propolista, Jaana kertoo.

Hän korostaa, että luonnon omaksi antibiootiksi kutsuttu hunaja sopii erinomaisesti ihon ja kauneuden hoitoon kosteuttavan ja puhdistavan vaikutuksensa vuoksi.

– Hunaja sisältää yhteensä yli 200 eri hivenainetta, entsyymiä ja vitamiinia.

– Hunajatuotteita ja hunajaa kannattaa kokeilla myös ongelmaihon hoidossa. Lisäksi hunaja voi auttaa palaneeseen ihoon, hyönteisen puremiin sekä ihon hilseilyyn. Terveellisen sisällön vuoksi hunaja poistaa tulehduksia myös sisäisesti, siksi se sopii esimerkiksi flunssan hoitoon.

Jaana vinkkaa myös hyödyntämään siitepölyä ruokavalioon luonnollisena lisänä.

– Siitepöly sisältää muun muassa aminohappoja, hiilihydraatteja, vitamiineja, flavonoideja, kivennäis- ja hivenaineita, ruoansulatusentsyymejä ja antibiootteja sekä hormonien tavoin vaikuttavia aineita. Siitepölyn tiedetään lisäävän suorituskykyä, kohottavan yleiskuntoa, tasapainottavan hormonaalisesti, vahvistavan hiuksia ja kynsiä sekä tukevan elimistön vastustuskykyä. Siitepölyä voi kokeilla myös siedätyshoitona siitepölyallergiselle.

Hän muistuttaa, että hunajalla voi herkutella paitsi terveellisemmin, niin reilusti vähemmin kalorein kuin valkoisella sokerilla.

– Hunajasta saa saman makeuden tunteen 30% pienemmällä kalorimäärällä kuin sokerista, ja hunajan kalorimäärä on jo sinällään sokeria pienempi. Lisäksi hunajassa on suojaravintoaineita, entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja, jotka valkoisesta sokerista puuttuvat tyystin.

Korpiahon Hunajan tuotteita löydät Kärkkäisen valikoimista.