Pellavan kuidulla, öljyllä ja lignaanilla on monia hyviä terveysvaikutuksia, jotka auttavat suolistoa pääsemään kuntoon yhdessä kehoa monipuolisesti liikuttavan liikunnan kanssa.

Pellavan liukoinen kuitu vaikuttaa verensokeria tasaavasti, millä on vaikutusta glukoosin imeytymisen hidastamisessa aterian jälkeen. Tasainen verensokeri ehkäisee insuliiniresistenssin kehittymistä eli ennaltaehkäisee siten aikuisiän diabeteksen puhkeamista. Pellavan kuidut sitovat suolessa sappihappoja, jotka ovat kolesterolin esiasteita ja siten auttavat alentamaan kolesterolia. Kuidut myös ehkäisevät osaltaan metabolista oireyhtymää.

Pellavan rasvahapot ovat hermosoluille hyviä rasvahappoja. Suomen Lääkärilehdessä 33/2000 suomalaistutkijat olettavat, että oikealla ALA–LA-suhteella on merkitystä neurologisissa sairauksissa, esimerkiksi vakavissa psykiatrisissa sairauksissa masennuksessa ja skitsofreniassa. Pellavan lignaani eli sen kuorikerroksen kasviestrogeeni taas on tehokas antioksidantti, jolla on osoitettu olevan vaikutusta hormoniperäisten syöpien ehkäisyssä.

Ruuansulatusta edistääkseen voi alkaa käyttää pellavarouhetta hyvän kuidun lähteenä. Vaikutus saadaan kuitenkin melko hitaasti eli noin kahden kuukauden kuluessa.Pellavarouheella tehdyssä tutkimuksessa päivittäiset määrät vaihtelivat 6–24 grammaa potilaan vasteesta riippuen. Pellavarouheen syöminen kannattaa aloittaa 6 gramman päiväannoksella (noin ruokalusikallinen).

Öljypellavan kasvuaika on pitkä. Suomessa kasvatetaan pellavaa paljon kotimaisista siemenlajikkeista. Suomalaisen pellavan etuina ovat luomulaatu, puhdas maaperä ja eurooppalaisittain saasteeton luonto. Pitkät valoisat yöt tuottavat korkean ALA-pitoisuuden siemeniin. Pellavansiementen säilyvyys on erinomainen..