Ateneumin Tove Janssonin elämäntyöstä kertova näyttely on vihdoinkin nostanut tämän ainutlaatuisen taitelijan oikean kokoiselle korokkeelle. Taiteilijan elämäkerta on antoisaa kesälukemista.

Teksti: Martti Huhtamäki

Tuula Karjalainenon ajoittanut Tovesta kertovan kirjan Tee työtä ja rakasta tämän syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi.

Tove Janssonin(1914-2001) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hän on Suomen tunnetuimpia taiteilijoita, jonka kirjoja on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle. Jansson oli monilahjakkuus, kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, käsikirjoittaja, sanoittaja.

Vaikka Tove Janssonista on kirjoitettu useita kirjoja jo ennen tätä, Tuula Karjalaisen syventyminen 86-vuotiaana keuhkosyöpään kuolleen suuren taiteilijan kohtaloon on avoin, kunnioittava ja paikoitellen sekä dramaattinen että hauska. Tove oli taiteilijaperheen tytär. Hän potki ruotsalaisen äitinsä vatsassa ensimmäisen kerran Pariisin Ilokadulla, Rue de la Gaité, jossa hänen isänsä Viktor oli opintomatkallaan rakastunut kauniiseen naapurimaan taiteilijaan Signe Hammarsteniin.

viktor taisteli Suomeen palattuaan Vapaussodassa valkoisten puolella ja siitä syntyi myöhemmin hämmennystä Toven ystäväpiirissä, johon kuuluivat vasemmistolaisia taiteilijoita, kuten Tapio Tapiovaara ja kommunistisen Ny Tid lehden päätoimittaja, kansanedustaja Atos Wirtanen. Wirtanen rohkeni julkaista Toven ensimmäisiä sarjakuvia, vaikka ne herättivät enemmän hämmennystä kuin ihailua.

Miessuhteiden ja ulkomaisen opiskelukierteen jälkeen Toven makuuhuone-elämään ilmestyivät naiset, ensin kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin tytär, teatteriohjaaja Vivica Bandler ja viimeisessä pitkäaikaisessa ja avoimessa suhteessa arkkitehti Tuulikki Pietilä.

Pari ensimmäistä vuosikymmentä taiteilijana eivät olleet ruusuilla tanssimista. Itseään enemmän maalaustaiteilijana kuin sarjakuvapiirtäjänä pitänyt Tove koki kuitenkin elämänsä yllätyksen.

Englannin suurin iltapäivälehti The Evening Standard kutsui Tove Janssonin Lontooseen ensiksi kahden viikon tutustumismatkalle ja myöhemmin pitkäaikaiseen valmennukseen. Lontoossa kerrottiin, mitä saa piirtää ja mitä ei.

Äitinsä suvun kesähuvilassa Tukholman saaristossa muokkautunut Muumi-maisema tuotiin markkinoille muun muassa suuren Muumi-kulkueen avulla. Autojono kierteli pitkin Lontoon keskustaa suurine Muumi-piirroksineen autojonon katolla.

Taloudellinenkin tilanne alkoi keventyä. Myös suomalaiset lehdet alkoivat vähitellen kiinnostua aliarvioimistaan sarjakuvista.

Sarjaa on nyt myyty yli 50 maahan ja erityisesti Japanin televisiotarjonta on ollut valtavaa.

Kirja kertoon Janssonin perheen elintavoista Katajanokan Luotsikadulla ja vuonna 1933 valmistuneessa taiteilijakoti Lallukassa, jossa erityisesti Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski viettivät Viktorin kanssa pitkiä ja iloisia iltoja kelloon katsomatta.

Toven oma sinnittely pienissä ateljeissa päätyi hurmaavaan tornihuoneistoon eteläisessä Helsingissä.

Tee työtä ja rakasta -uutuusteos on taitoltaan mielenkiintoinen ja samalla kaunis. Tove Janssonin elämäntyö kuvataan paitsi tekstissä myös monipuolisella kuvituksella.

kiistelyä ja ihailua vuosikymmenten aikana herättänyt suuri taiteilija on saanut arvoisensa tunnustuksen tämän kirjan muodossa. Viktor Janssonin Vapaus-patsas kohottaa miekkaa Tampereen Hämeenpuistossa Hämeenkadun länsipäässä. Muumimuseo on sekin Tampereella ja Muumimaailma Naantalissa.