– Olen kova kovimmassa paikassa!

Norjalaiset luistelevat karkuun, mutta Falunissa:

Mitä märempää ja pahempaa – sen parempaa! Näin tuumaa Sami Jauhojärvi. Alartornion Pirkkojen kasvatti ja nykyisin Vuokatti Ski Teamia edustava Jauhojärvi asuu perheineen Lahdessa.

Norjalaiset ovat hiihtäneet suomalaisilta karkuun pitkin kautta, mutta todellinen verenpunnitus on Ruotsissa Falunin MM-laduilla.

– Vuodenvaihde meni sairastellessa, mutta muutama sivuun mennyt kisa ei pilaa potkua, olen valmis kun kisa alkaa, sanoo Sami Jauhojärvi – Musti.

”Nimen on antanut isäni, koska jo synnytyslaitokselta kotiin saapuessani minulla oli tummat silmät ja ruskea tukka, eli olin MUSTI. Nimi on seurannut minua jo parin päivän iästä saakka”, kertoo Jauhojärvi kotisivuillaan, www.mustiski.net.

Jauhojärven kotisivut kuvaavat yhden suomalaisen nykyhiihtäjän särmää, mutta samalla pilkettä: nettisivun nimestä voisi lukea Must I ski – täytyykö minun hiihtää?

Sitä taitaa velmuileva Lapin mies ja olympiavoittaja Jauhojärvi nettisivullaan viestiä.

Viime vuonna olympiakultaa parisprintissä voittaneet Jauhojärvi ja Iivo Niskanen tekivät suomalaista urheiluhistoriaa, sillä heidät valittiin urheiluvuoden 2014 Vuoden urheilijaksi – kaksikkona!

Laturaketit tuottivat kisakultaa voittaessaan penkkiurheilijoille myös vuoden sykähdyttävimmän hetken.

Mutta Sotshi ja olympiavuosi 2014 ovat takana ja Musti aikoo tehdä uutta historiaa.

– Hiihtokisojen kuninkuusmatkan maailmanmestaruus, paaluttaa Jauhojärvi tavoitteensa.

Kevään ja maaliskuun ensimmäisenä, mutta Falunin MM-kisojen päätöspäivänä hiihdetään kisa, jossa Musti on mielessään käynyt montaa kertaa, mentaalitreeni on jo menossa…

– Vettä, räntää, mitä märempää ja pahempaa – sen parempaa, heittelee nykyisen Lahdessa perheineen asusteleva Jauhojärvi.

MM-kisojen päämatkan yhteislähtöviivalla on monta päättäväistä miestä – muutama veriveli ja sydänystäväkin, mutta ainoastaan yksi voi voittaa.

Suomalaisista kuningasmatkan mestaruutta, 50 kilometrin perinteisen tavan hiihdon voittoa, tavoittelee Jauhojärven lisäksi Iivo Niskanen, ainakin.

– Mikään hyvä ei tule helpolla, myöntää Jauhojärvi, joka luottaa ominaisuuksiinsa.

– Mitä kovempi paikka, sen paremmin saan maksimini ulos, paukauttaa Musti mutkitta.

Itseluottamus, kova harjoittelu ja rento suoritus on onnistuneen kisan perusta.

– Kykenen nopeisiin ratkaisuihin. Olen looginen tilanteen ollessa päällä, sanoo Jauhojärvi analyysin itsestään – hetkessä, jossa voittajat seulotaan.

Alkuvuoden sairastelu jätti muutaman testikisan väliin, joten Musti hiihtää tammi- ja helmikuussa pari kisaa, jotka olisivat jääneet hiihtämättä, jos mies olisi pysynyt terveenä.

– Harjoiteltu on eikä mikään kuntoon tai henkiseen valmiuteen askarruta, vakuuttaa Jauhojärvi, mutta kroppansa hyvin tunteva ammattiurheilija tietää, että elimistö vaatii paranemisen jälkeen aina pari päivää, jotta kroppa on valmis treeniin.

Muutama ekstrakisa on siis käytävä, jotta tietää, missä mennään ja kilpailijan mielenrauha säilyy.

– Suoritusvarmuus on tärkeä juttu. Kuntohuippua on opeteltu rakentamaan monet vuodet, joten se löytyy kyllä, mutta suoritusvarmuus ja testaaminen, niitä ei voi mentaaliharjoittelulla hoitaa, myöntää Jauhojärvi.

Jauhojärven Laura -vaimo ja Oiva -poika ovat ehtineet sopeutua Salpausselän seutuun, mutta isä-Sami on suksinut ensimmäistä Lahden vuotta maailmalla.

– Vuosittain olen 200–220 vuorokautta maajoukkueen ja nykyisin on kiire kotiin. Aiempi motto ”kotia on moni kuollut” on historiaa, nyt eletään kotona – ja ollaan täysillä läsnä, kun siellä ollaan, vakuuttaa Jauhojärvi, jonka matka-arjen illat menevät oman yrityksen paperihommia tehdessä.

– Niin, kotiin säästetään vapaa-aikaa, enkä muutenkaan ole mikään hotellin kanavasurffaaja, sanoo Jauhojärvi, joka uskoo olevansa hyvä reissukämppis – kelle tahansa.

– En ole kenellekään häiriöksi tai haitaksi, joten hyvin olen kelvannut jokaiselle, naurahtaa Musti, mutta tietää, kuka tulee kaveriksi, kun kaikki maajoukkuehiihtäjät ovat reissussa.

– Heikkisen Matti . Heikkisen kanssa olemme lähes aina olleet kimpassa, jos molemmat ovat olleet reissussa, sanoo Jauhojärvi.

Alartornion Pirkkojen kasvatti ja nykyisin Vuokatti Ski Teamia edustava Jauhojärvi tietää Falunin MM-kisojen kiireisimmän asian.

– Suksitestaus, se jää vähän rikkonaisen talven vuoksi kisaan. Enemmän pitää testata kuin jos olisi saanut hiihtää terveenä talven, sanoo Jauhojärvi, mutta ei ole huolissaan.

– Kalustetesti on aina oma rulettinsa ja äärimmäisen tärkeä. Nyt pitää olla aktiivinen, tietää Musti, joka testaa kisapäivien alla ja aikana noin 40–50 paria suksia, yhdeksän paria testikerralla….

Selvää on, että kaikkeen on oltava valmis, tulipa sitten vesi- tai lumikeli.

Sami Jauhojärvi on ajankäyttönsä mestari, mutta muistuttaa levon olevan yhden tärkeimmistä asioista.

– Pitää osata ja uskaltaa levätä, jotta suksi kulkee kovassa paikassa, sanoo Jauhojärvi.

Musti osaa, sillä kuntopohja on rakennettu vuosien aikana sellaiseksi, että ei tarvitse miettiä mitä muut tekevät toisaalla.

– Nuorena ja nykyisinkin harjoitellaan muutakin kuin hiihtoa, monet kesälajit menevät vaihteluna, sanoo hölkkää, kisahenkisempää juoksua ja pyöräilyä kesäisin apulajeina käyttävä Jauhojärvi.

Monet harjoitukset, erityisesti leireillä, menee ryhmissä, mutta vuositasollakin satoja tunteja menee ”yksityistilaisuuksina”. Mitä mielessä silloin liikkuu?

– Hyvä harjoittelu ja lenkit ovat mielen lepoa, vaikka se voi kuulostaa hassulta. Kunnon lenkki on henkistä terapiaa ja tuottaa euforista mielihyvää – vastaa kesäisen mökkielämän tuntemusta, yllättää Jauhojärvi kuvauksellaan.

Kuten Musti on todennut, niin televisionkatselijaksi hänestä ei juuri ole, eikä näin ollen myöskään penkkiurheilijaksi.

– Huono, kolmen hotellipäivän matkalla saattaa telkkari jäädä avaamatta, ellei ole kisareissulla, jossa tulee seurattua muita lajeja, sanoo Musti, jolla on yksi televisiokisa ”kipeänä” mielessä.

– Jos joskus on harmittanut kaverin puolesta, niin Torinossa, myöntää Musti kisapäivän talvelta 2006.

Maailmanmestari ja Mustin tavoin Tornion seutukunnan poika Kalle Palander oli kovassa kunnossa ja olympiamitali oli realismia…

– Jos joskus on harmittanut toisen puolesta, niin silloin Kallen puolesta, kolmas portti – siinä lasku portin väärältä puolelta – ja olympiakulta jäi.., puistelee Musti vieläkin päätä muistikuvalleen.

Helmikuun lopulla suomalainen hiihtokansa tuijottaa Faluniin ja laduilta odotetaan paljon.

Suomalaisten penkkiurheilijoiden olympiakisojen parisprintin sykähdys on jättänyt muistijälkensä ja Sotshin tarjoamaa herkkua odotetaan myös Falunista.

Niin odottavat myös suomalaiset hiihtäjät.

– Paljon on tarjolla ja tosissaan lähdetään matkaan, myöntää Musti

Katseet kohdistuvat Matti Heikkiseen, Iivo Niskaseen ja Sami Jauhojärveen.

– Se sopii, valmiita ollaan, sanoo Jauhojärvi, joka on todistanut kykynsä kovassa paikassa.

– Tulostason maksimointi kovassa paikassa. Se on vahvuuteni ja parhaita ominaisuuksiani, toteaa Jauhojärvi totisena, mutta uhoamatta.

Pohjat on tehty, on viimeistelyn aika.

"Kykenen nopeisiin ratkaisuihin. Olen looginen tilanteen ollessa päällä."

"Pitää osata ja uskaltaa levätä, jotta suksi kulkee kovassa paikassa."

Kuka?