Monien roolien Minna

Suomalaisen naisasian keulakuva

Minna Canth on Suomen ensimmäinen ja ainoa liputuspäivän saanut nainen.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Monien roolien supernaisen, Minna Canthin , syntymäpäivää on vietetty Suomessa vuodesta 2003 alkaen myös tasa-arvon päivänä. Nainen, joka sai ensimmäisenä kunnian nousta kansallisten suurmiesten linnalle liputuksen arvoiseksi, ei voi olla kuka tahansa henkilö. Minna Canth rikkoikin sukupuolelleen asetettuja rajoja monin tavoin. Hän oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Sen lisäksi hänen ystävyyssuhteensa miehiin herättivät kiivasta keskustelua. Minna Canth syntyi Tampereella 19.3.1844 ja kuoli Kuopiossa Snellmanin päivänä 12.5.1897. Snellmanin ohella Canth oli yksi Kuopion ja koko maan merkittävimmistä henkilöistä 1800-luvulla.

Ulrika Wilhelmina Johnson pääsi syksyllä 1863 ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa aloittamaan opiskelun kansakoulun opettajaksi. Jyväskylän vasta perustetussa seminaarissa oli ensimmäistä kertaa Suomessa naisen mahdollisuus opiskella muuhun kuin kätilön ammattiin. Seminaarissa Canth otti käyttöön Minna-nimen. Opiskelu keskeytyi jo kahta vuotta myöhemmin, jolloin hän avioitui seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli.

Jyväskylässä asuessaan Canth kirjoitti lehtiin ja hänen esikoisteoksensa julkaistiin. Hän joutui kuitenkin lopettamaan terävien ja kantaaottavien kirjoitusten lähettämisen Keski-Suomi -lehteen liian radikaalien raittiuskirjoitusten takia. Lehden omistaja näet omisti myös viinanpolttimon. Vuonna 1879 lehtori Canth kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen Helsingissä. Järkyttynyt Minna odotti seitsemättä lastaan ja epäluulo Helsinkiä kohtaan syöpyi hänen mieleensä lopuksi ikäänsä.

Tammikuussa 1880 syntyi perheen nuorin tytär. Kaksi kuukautta myöhemmin kolme hevoskuormaa muuttotavaraa ja lapsia lähti kolmen päivän matkalle Kuopioon. Minna Canthista tuli taas kuopiolainen. Hän otti hoitaakseen vanhempiensa pahasti tappiollisen puuvillaputiikin. Kuopion tuomiokirkon vieressä, Snellmanin puiston laidalla sijaitseva putiikki menestyi ja kukoisti Minnan hoiteissa.

Minna Canthin yrittäjänura oli poikkeuksellisen menestyksekäs, ja sen myötä hän rikkoi naiselle asetettuja rajoja monin tavoin. Havaitessaan epäkohtia hän reagoi niihin nopeasti kirjoittamalla lehtiin voimakkaita suorasukaisia kannanottoja, jotka pitivät yllä keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista. Yhteiskunnan asioiden lisäksi Canthia kiinnosti yksilöiden psykologia, heidän mielenliikkeensä ja motiivinsa.

Minna Canth oli monessa asiassa aikaansa edellä. Hän suunnitteli julkaisevansa kuopiolaisten ja helsinkiläisten ystäviensä kanssa naistenlehteä, jollaisia jo Skandinaviassa ja Amerikassa ilmestyi. Mutta muut kirjalliset työt ja taloudellinen varovaisuus estivät unelman toteutuksen.

Toisin kuin useat muut aikansa kulttuurivaikuttajat, Minna Canth ei juurikaan matkustellut ulkomaille, mutta opiskeli innokkaasti vieraita kieliä. Hän pysyi selvillä ulkomaiden tapahtumista ja taidevirtauksista lukemalla ja kuuntelemalla ystäväpiirinsä matkakokemuksia.Canth oli monien juorujen kohde. Se, että Canth keskusteli ja oli kirjeenvaihdossa ja jopa ystävystyi läheisesti miesten kanssa, oli ennen kuulumatonta ja herätti voimakasta paheksuntaa ja synnytti juoruja. Välit ystävienkin kanssa olivat usein koetuksella ajatusten ja aatteiden ristitulessa. Vahvoista mielipiteistään ja näennäisestä paksunahkaisuudestaan huolimatta Canth otti raskaasti vihamiestensä ja paheksuvien ystäviensä ivan ja arvostelun.

Vuonna 1982 avattuun Korttelimuseoon sisustettu Minna Canthin huone muistuttaa hyvin pitkälle, aina tapettien kuosia myöten parin korttelin päässä ”Kanttilassa” ollutta Minnan salonkia. Huonetta hallitsee uusrokokookalusto, joka on tiettävästi peräisin Canthien Jyväskylän kodista. Työpöydän ääressä Canth kirjoitti kaikki teoksensa. Kirjailijan työhuone muuttui kuitenkin käden käänteessä iloisen seuranpidon tai kiivaan väittelyn keskukseksi, Minnan salongiksi, vieraiden tupsahdettua visiitille Kanttilaan. Sohvan yläpuolella seinällä on perheen valokuvia, Minna Canthin vanhemmat, Canthit nuorena avioparina ja Minna Canth 50-vuotiaana. Huoneessa on runsaasti viherkasveja, kuten alkuperäisessä Minnan salongissa.

Kuopion korttelimuseo koostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista. Vanhin rakennus on peräisin 1700-luvulta. Korttelimuseo esittelee erilaisten perheiden koteja ja työtiloja. Nostalginen kahvio tarjoaa herkkuja ja mahdollisuuden viivähtää viehättävässä puutarhassa. Piipahdus korttelimuseossa keskellä kaupungin kiivasta sykettä on matka menneen ajan rauhoittavaan maailmaan. Aikaan, jolloin Suomen tunnetuin naisasianainen Minna Canth piti puotiaan Snellmanin puiston laidalla ja tapasi vieraitaan salongissaan Kanttilassa.

Lähteet ja kirjallisuutta:

Minna Maijala: Herkkä hellä hehkuvainen - Minna Canth

www.minnacanth.kuopio.fi

”Havaitessaan epäkohtia Minna Canth reagoi niihin nopeasti kirjoittamalla lehtiin voimakkaita suorasukaisia kannanottoja.”

”Yhteiskunnan asioiden lisäksi Canthia kiinnosti yksilöiden psykologia, heidän mielenliikkeensä ja motiivinsa.”

KUKA?