Tanssin taika- matkalle
Heittäydy mukaan
Loka-marrakuun vaihteen Hollo ja Martta -kansanmusiikkifestivaaleille on kutsuttu viisi kansainvälistä tanssiryhmää. Näyttäviä koreografioita on mahdollista nähdä Kirgisiasta, Romaniasta, Latviasta, Tsekeistä, Turkista ja Valko-Venäjältä.
Teksti: Petri Görman Kuvat: Hollo ja Martta -arkisto
Hollo ja Martta ovat kansantarinoiden mukaan kaksi jättiläistä, jotka rakensivat Hollolan keskiaikaisen harmaakivikirkon. Hollon ja Martan mukaan on nimetty Renkomäellä moottoritien varrella sijaitseva kahdesta kivipaadesta koostuva veistos.
Hollo ja Martta ovat myös antaneet nimensä kansainväliselle kansantanssi- ja musiikkifestivaalille, joka pidetään vuosittain loka-marraskuussa. Festivaalin järjestää Hollolan Nuorisoseura, joka on Suomen tunnetuimpia kansantanssieuroja.
Hollo ja Martta -kansantanssi- ja -musiikkifestivaali on lunastanut paikkansa suomalaisen folkloren kentässä tinkimättömällä osaamisellaan. Se on saavuttanut erinomaisen maineen kansainvälisesti ja sen vuoksi juuri tälle festivaalille halutaan esiintymään ympäri maailmaa.
Tämän lisäksi Hollo ja Martta -festivaali tarjoaa yli tuhannelle kotimaiselle kansantanssijalle ja -muusikolle esiintymisareenan.
Festivaalin avajaiskonsertti on 27.10. Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä. Viikonmittainen festivaali huipentuu Pyhäinpäivänä 1.11. klo 16 alkavassa pääkonsertissa, jossa festivaalivieraat näyttävät parhaimmat sekä hallituimmat koreografiansa.
– Meille on ollut aina kunnia-asia se, että Hollo ja Martta -festivaaleilla lapset ja nuoret pääsevät esiintymään isoille areenoille. Lahden kaupunginteatterilla näette taidokasta ja vauhdikasta kansantanssia, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen lupaa.
Slaavilaiset kansantanssit sekä turkkilainen nopeatempoinen tanssisyke uppoavat yleisöön takuuvarmasti.
– Nämä tanssit on pakko kokea henkilökohtaisesti. Ei niitä voi oikein sanoin kuvailla. Konsertimme ovat aina olleet vaikuttavia elämyksiä.
– On ollut ilo nähdä, kuinka suomalaiset lapset ja nuoret ovat osanneet toimia kansainvälisessä ilmapiirissä ja huomioida toisesta kulttuurista kotoisin olevia ihmisiä. Festivaali on hienoin tapa tehdä kansainvälisyyskasvatustyötä omien nuorten kanssa.
Kirgistanilainen Shattyk esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa.Tämä ryhmä on uusi kontakti myös monelle vihkiytyneelle kansantanssi-ihmiselle.
– Kirgistanilainen musiikki on omaleimaista ja se erottuu selvästi venäläisestä. Koreografioissa voi havaita neuvostoaikana kulttuuriin imeytyneet kansantanssin erityispiirteet.
Latvialaisen Ceiruleitsin esityksissä näkyy balttialainen kansanperinteen pitkä historia. Värikylläiset kansallispuvut ilahduttavat katsojia.
– Erittäin kauniit kansallispuvut ja iloinen laulu- ja tanssimeininki ovat latvialaisen kansantanssin erityispiirteitä.
Tsekkiläinen Radost on tehnyt yhteistyötä Hollolan nuorisoseuran kanssa 20 vuotta.
– Tämä ryhmä tunnetaan Moravian alueen valovoimaisena leikki- ja kansantanssiperinteen esittäjänä.
Valkovenäläisen Rovesnik ryhmän lasten esiintymisestä näkyy pitkäjänteisen opetustyön jälki.
– Rovesnik herättää ja herkistää esityksillään aina.
Turkkilainen Hacettepe ryhmän esiintyminen perustuu voimakkaaseen tulkintaan.
– Turkkilainen tanssi on voimakaspoljentoista ja maskuliinista kansantanssia.
Lisätietoja: 29www.hollojamartta.fi
”Kirgistanialaisissa koreografioissa voi havaita neuvostoaikana kulttuuriin imeytyneet erityispiirteet.”