Karavaanimatkailussa viehättää vapaus

Suomalaiset matkustavat eniten kotimaassa

1960-luvulla istutettiin lapset kuplan, minin tai rättisitikan takapenkille, katolle viritettiin lainapeitteen alle teltta sekä makuupussit ja auton nokka käännettiin kohti Lappia. Samaan aikaan Suomen vielä huonokuntoisille teille ilmestyivät ensimmäiset matkailuvaunut. Suomessa oli viime vuoden lopussa rekisteröityjä matkailuajoneuvoja lähes 120 000 kappaletta.

Teksti: Soili KaivosojaKuvat: Simo Vunneli ja Soili Kaivosoja

Kesäviikonlopun tutuin näky on asuntovaunuyhdistelmä, joka kerää helposti peräänsä pitkänkin jonon.

Karavaanari – laulun mukaan tuo kaikkien kaveri – on maanteillä useimmiten epäsuosiossa.

Vaununvetäjät ärsyttävät, varsinkin jos he eivät ymmärrä antaa tietä. Lämmön nousua aiheuttaa varmasti se, että karavaanarit ovat liikkeellä samaan aikaan kuin muutkin tiellä matkaajat. Sesonkeja ovat juhlapyhien lisäksi viikonloput ja loma-ajat. Kun perässä on monta sataa kiloa vedettävää, on selvää, että yhdistelmä hyytyy ylämäkiin ja perässä ajajat turhautuvat. Toisaalta, jos vaunuyhdistelmä ajaa 80-alueella sallittua nopeutta, niin silloin ohitustilannetta hakevilla on ongelma yleensä penkin ja ratin välissä.

Matkailuautojen ja –vaunujen myynti on kasvanut tasaisesti koko ajan.

Edes 1990-luvun lama ei vähentänyt valtakunnallisen SF-Caravan ry:n jäsenmäärää.

Nykyiseen valtakunnalliseen matkailuajoneuvojen, matkailuvaunun ja matkailuauton käyttäjien liittoon, SF-Caravan ry:hyn kuuluu kaikkiaan 75 jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä yhdistyksessä oli viime vuoden lopussa yli 63 000. Jäsenmäärän kehitys on ollut jatkuvasti tasaisessa kasvussa.

– Matkailuautojen myynti on noussut viime vuosina vaunuja enemmän. Matkailuautoja on Suomessa jo noin 51 000 ja matkailuvaunuja reilut 67 000, kertoo SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen .

– Matkailuautojen suosion uskotaan kasvavan jatkossakin tasaisesti ja olemmekin laskeneet, että viiden kuuden vuoden kuluttua niitä on yhtä paljon kuin matkailuvaunujakin.

Matkailuajoneuvot ovat kehittyneet 2000-luvulla huimasti. Modernissa matkailuajoneuvossa tarkenee myös talvella, sillä korin rakenteet, eristykset ja lämmitysjärjestelmät on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön.

Hyvä, kesämökkitasoa parempi varustelu on nykykaravaanarin arkea. Lämmin vesi, suihku, kemiallinen wc, jääkaappi ja kaasuliedellä varustettu keittiö kuuluvat matkailuajoneuvojen perusvarusteluun. Lattialämmitys tai lämmin välipohja lisäävät oleskelumukavuutta, eikä vesijärjestelmien jäätymistä tarvitse pelätä.

Matkailuajoneuvot ovatkin omistajiensa kakkoskoteja, jonka voi halutessaan vetää aina uusiin maisemiin.

Karavaanarit rakastavatkin valinnan vapautta ja sitä, että omat tavarat ja oma sänky kulkee aina mukana.

Matkailuautoilijat liikkuvat huomattavasti enemmän kuin vaunuilijat. Matkailuautolla yövytään usein vain yksi yö, jonka jälkeen jatketaan matkaa.

Suomessa on leirintäalueita yli 500. Voimakasta tuloaan tekevät matkaparkit, jotka tarjoavat etenkin matkailuautoilijoille mahdollisuuden luvanvaraiseen lyhytaikaiseen leiriytymiseen. Matkaparkkien palvelut vaihtelevat, mutta ovat yleensä kuitenkin vaatimattomampia kuin leirintäalueilla. Myös matkaparkkipaikasta peritään yleensä maksu, mutta myös ilmaisiakin matkaparkkeja on.

– Suomalaiset karavaanarit matkustavat ehdottomasti eniten kotimaassa. Toisaalta olemme hankalan matkan päässä muusta Euroopasta. Toisaalta matkailuajoneuvojen käyttäjät ovat iäkkäämpiä, jolloin ei haluta lähteä Keski-Euroopan vilkkaaseen liikenteeseen.

– Tärkein tekijä on kuitenkin se, että meillä on Suomessa paljon hyviä matkailumahdollisuuksia ja mielenkiintoisia kesätapahtumia. Lomailu Suomessa on hienoa ja aina on mahdollista yhdistää perheen erilaiset harrastukset karavaanimatkailuun, Timo Piilonen muistuttaa.

Karavaanarit ovat perinteisesti hyvin sosiaalisia, eikä ole harvinaista, että grillikatoksiin tai yleisille saunavuoroille kokoonnutaan vaihtamaan kokemuksia ja muistelemaan aiempia lomamatkoja.

Leirintäalueilla saa kuitenkin olla myös omissa oloissaan ja rauhassa, mikäli sitä kaipaa.

Asuntovaunun vetäminen on periaatteessa yhtä helppoa kuin peräkärrynkin kanssa.

Vaunun peruuttaminen kannattaa kuitenkin harjoitella etukäteen hyvin, sillä useinkaan leirintäalueilla ei ole siihen paljon tilaa.

Yleensä pariskunnille tuleekin ensimmäinen riita siinä, kun vaimo viittilöi epämääräisesti ohjeita kuskille eikä peruuttaminen suju. Leirialueilla on lisäksi aina silmäpareja katsomassa, joka luo omaa jännitettä tilanteeseen.

Leirintäalueelta lähtiessä kannattaa tarkastaa huolellisesti, että antennit ovat alhaalla sekä kattoluukut ja ovet on suljettu kunnolla. Myös vaunun kiinnittäminen vetoautoon tulee tehdä huolella. Vaunun sisällä kannattaa katsoa, etteivät tavarat pääse tippumaan paikoiltaan.

”Jos vaunuyhdistelmä ajaa 80-alueella sallittua nopeutta, niin silloin ohitustilannetta hakevilla on ongelma siellä penkin ja ratin välissä!”

”Asuntovaunu on kuin iso matkalaukku.”