Kestää äidiltä tyttärelle

Räsymatto eli riepumatto on suomalainen, kierrätysmateriaaleista käsin tehty matto. Pirteydessään se somistaa kotia, on ekologinen ja kestävä käyttää.

Räsymatto on työläs ja hidas valmistaa, mutta räsymaton kutojalle hauska tehdä. Uniikki räsymatto kestää vaikka koko ihmiselämän ja siirtyy vieläpä usein äidiltä tyttärelle.

– Räsymatto on uskomaton kierrätyksen taidonnäyte. Räsymattokudetta on harvoin saatavilla niin, että siitä voisi kutoa monta samanlaista mattoa. Niinpä räsymatot ovatkin useimmiten yksittäisiä uniikkikappaleita, perustelee Eila Ahonen Mattopuodista Huittisista.

– Räsymatto on kestävä, kevyt ja silti napakka; se pysyy paikoillaan liukkaallakin lattialla. Ekologista arvoa lisää juuri kestävyys: se kestää todella pitkään ja jopa paranee vanhetessaan hyvän viinin tavoin. Se kestää myös minkä tahansa pesutavan ja värit eivät haalistu pesussa. Räsymatto tuo tunnelmaa tupaan ja lämpöä jalkojen alle, Ahonen lisää.

Eila Ahonen on eläkkeellä ja elää miehensä kanssa maalaistalossa. Eläkeläispariskunnan seurana on koira, lapset ovat jo maailmalla. Kotona on paljon räsymattoja ja suvussa on kulkenut esimerkiksi Sokeripala-niminen matto toistasataa vuotta.

Eila kokee mattojen kutomisen elämäntavakseen ja intohimokseen, räsymaton tekemisen liekki ei ole vuosien varrella sammunut, vaan sitä on kestänyt jo ainakin 25 vuotta.

– Olen edelleen täysin koukussa vanhanaikaisiin räsymattoihin. Uuden maton valmistuminen on aina hieno tunne ja niiden tekemisessä vain mielikuvitus on rajana. Aito räsymatto on tavattoman kaunis ja sitä on hauska kutoa.

Räsymattojen ideoiminenkin on mukavaa puuhaa.

– Yleensä laitan lattialle ison kasan kuteita ja työ lähtee luonnostaan liikkeelle. Jos tulee sellainen pätkä, josta en pidä, teen siitä vaikka kynnysmaton.

Ahosella kutomassa käyvät työharjoittelijatkin ovat innostuneet räsymaton tekemisestä, sillä jokainen voi kutoessaan toteuttaa itseään ja tehdä oman mielikuvituksensa mukaisen lopputuotteen.

Ahosella oli aikoinaan koulussa käsityönumero 5, joten lapsena hän ei olisi koskaan uskonut vielä kutovansa mattoja, vaikka isoäiti niitä kutoikin.

– Mummo opetti minua kutomaan, mutta se ei oikein lapsena vielä innostanut.

Ahosen avioiduttua pariskunta muutti maalle miehen vanhaan kotitaloon.

– Kun tulin aikoinaan miniäksi nykyiseen taloomme, muorilla oli täällä kangaspuut. Minäkin kokeilin niitä ja jäin saman tien koukkuun.

Kutomakärpäsen purtua kunnolla Eila Ahonen perusti kutomon, jossa oli neljä naista töissä. Samassa yhteydessä toimi mattopesula.

– Kävi kuitenkin niin ikävästi, että sairastuin reumaan ollessani 55-vuotias. Sen seurauksena jouduin jäämään eläkkeelle. Meni pari kolme vuotta, etten pystynyt lainkaan kutomaan.

– Avuksi tulivat onneksi paineilmalaitteet, jotka helpottivat työtä. Sitten alkoi taas kutominen maistua, kutoja kertoo. Nykyisin Ahonen pitää verkkokauppaa, josta ihmiset saavat tilattua räsymattoja. Mallisto on esillä mattopuoti.fi-osoitteessa.

Eila Ahonen kykenee kutomaan paineilmalaitteiden ansiosta. Lisälaitteen avulla luhan liike ja loimen kiristys tapahtuvat paineilmalla kytkintä painamalla.

Automatisoitu luhan liike mahdollistaa luhan lyönnin kutojaa rasittamatta ja tasaa kuteen sitoutumista. Loimenkin kireys on helppo säätää sopivaksi. Paineenalennusventtiilin avulla myös luhan lyöntivoimaa voidaan säädellä. Ahosen kangaspuut ovat Toikan valmistamia.

– Paineilmalla toimivia kangaspuita ei kovin paljon Suomessa ole. Sähkökäyttöisiä löytyy, mutta yleensä niillä saa pelkkää palttinaa (kankaan perussidos).

– Perinteisillä kangaspuilla voidaan kuitenkin tehdä paremmin kuviot. Mitä enemmän polkusia on, sitä kauniimpia kuvioita saa tehtyä. Jos on vain kaksi polkusta, niillä saa aikaan vain tasaista ja sileätä jälkeä, selvittää Ahonen.

Räsymatto sopii Ahosen mukaan melkein mihin vain.

– Se sopii esimerkiksi kaupunkikeittiöön tiskipöydän eteen, kesämökille, lasitetulle parvekkeelle. Mökeille räsymattoja menee luultavasti eniten. Toki räsymatosta pitää tykätä, jotta sellaisen haluaa hankkia.

Räsymatto pukee erinomaisesti vanhojen, entisöityjen talojen lattiat.

– Isoon tupaan sopii vaikkapa rauhallinen, kaunis, harmoninen Hirsiaitta-matto. Myös silloin, jos on entisöity vaikkapa mummon vanha piironki, on vaikea kuvitella mitään muuta sen eteen kuin vanha kunnon räsymatto. Se antaa kodin tuntua, perustelee Ahonen.

Teollisista jäämistä Eila Ahonen ei räsymattoja valmista, vaan hän hakee raaka-aineet SPR:ltä ja muilta kirpputoreilta.

– Kannan kirpputoreilta ja kierrätyksistä huonoksi menneitä lakanoita ja pussilakanoita ja revin ne itse matonkuteiksi.

Erilaisilla poljennoilla mattoihin saadaan kauniita kuvioraitoja. Ruusukaskuviointi on ollut suosittu.

– Myös koko maton voi kutoa kuviolliseksi, kuteina voi käyttää melkein mitä vain, räsystä villaan ja kaikkea siltä väliltä.

Ahonen on kehittänyt esimerkiksi Hirsiaitta-sarjan, joka on hänen omakin suosikkinsa. Alun perin siinä ei ollut ruusukaskuviota, mutta se on lisätty sinne myöhemmin.

– Isoihin tupiin ja huviloille kauniin harmoniset, pitkät ruusukasraitamatot antavat vanhanajan arvokkaan tunnelman. Ruusukasta voi tehdä monella eri tavalla ja se on lähes kaikkien suosikki.

Naapuripitäjästä peräisin oleva mattomalli on kiikkalainen sekoitusmatto.

– Sitä on tehty Huittisissa niin kauan kuin muistan ja se on kotoisin naapuripitäjästä, Kiikasta, jossa aikoinaan toimi Aaltosen mattokutomo. Kiikkalainen sekoitusmatto on erittäin työläs ja hidas valmistaa, mutta lopputulos on erittäin kaunis, toteaa Ahonen.

Valmistus aloitetaan keräämällä jonoon sopivat värisävyt.

– Ne leikataan 1,5 m pituisiksi nauhoiksi, jotka sitten solmitaan yhteen. 20 sentin pätkään mattoa tarvitaan noin 50 ohutta,eriväristä kudetta. Sävypallon muodostuksen jälkeen laitetaan kude sukkulalle, ja aloitetaan kudonta. Ahkera kutoja saattaa valmistaa mattoa jopa 1,5 metriä päivässä.

Puuvillatrikookin sopii räsymaton tekemiseen. Se ei pölise ja siksi käy myös allergiseen kotiin. Jos perheessä on kotieläimiä, siitä saa helposti imuroitua karvat pois.

– Hieman liukas puuvillatrikoo on tekstiiliteollisuuden kangasjätettä. Vyyhti jää jäljelle kun kangaspakasta leikataan hulpioreuna pois. Kude on sileäpintaista ja tasaista sekä väreiltään että muodoltaan.

– Jos matto tehdään kokonaan puuvillasta, siitä tulee aika raskas räsymatoksi. Kivan yhdistelmän saa kuitenkin laittamalla kaksi räsykudetta ja yhden puuvillakuteen, sanoo Eila Ahonen.

Puuvillatrikoomatto sopii niin kaupunkikotiin kuin maalaistaloonkin. Matot kudotaan perinteitä kunnioittaen, mutta nykyajan materiaaleista. Lopputulos on aina vanhanajan harmoninen.

Puuvillatrikoosta tehtyä mattoa voi huoletta pestä mattopesulassa.

– Puuvillan kanssa on oltava pesun suhteen tarkka pesuaineesta. Jos pesee itse, mäntysuopaa ei kannata käyttää, sillä se veteen liukenemattomana huuhtoutuu huonosti pois ja saattaa jättää maton sameaksi. Muita räsymattoja voi pestä mäntysuovallakin.

Räsymatto on vanhanajan innovaatio.

– Ennen vanhaan ihmisillä oli kovasti kaikista materiaaleista pulaa. Kekseliäät ja mielikuvitukselliset naiset leikkelivät matonkuteiksi esimerkiksi vanhoja navettatakkeja ja ukkojen sarkahousuja. Tuloksena olikin erittäin kauniita mattoja, Ahonen kertoo. Hän muistaa omankin mummolansa pirtin, jossa kudottiin kaiket talvet.

Räsymattojen arvostus on Ahosen mukaan noussut. Siitä kertoo sekin, että asiakkaat ovat tänä päivänä yllättävän usein nuoria.

– Tänä kesänä on meille tulossa japanilaisia turisteja, jotka ovat todella kiinnostuneita suomalaisista, käsintehdyistä räsymatoista. Keski-Euroopassakaan ei ole sellaista räsymattokulttuuria kuin Suomessa, hän toteaa.

– Yleensä laitan lattialle ison kasan kuteita ja työ lähtee luonnostaan liikkeelle.