Uteliaisuus vei miehen mennessään

Kauppojen Yö Iissä pe 27.11. klo 18–24

Oulun Tähtisirkuksen perustajajäsen Urho Vähänen, Tirehtöör, lupaa, että perjantaina Iin Kärkkäisen tavaratalossa on taikaa. Taikurit ja Velho-oppilas kohtaavat asiakkaita ja henkilökuntaa iltakuudesta iltakymmeneen.

Teksti: Ari Stenius

Sanotaan uteliaisuuden vieneen kissan kielen, mutta Urho Vähänen myöntää oman uteliaisuutensa vieneen koko miehen!

– Kyllä, näin kävi – sananmukaisesti elämäni risteyksessä löytyi aivan uutta suuntaa – uusi maailma, vaikka ei sitä siinä hetkessä ymmärtänyt, naureskelee Oulun Tähtisirkuksen perustajajäsen.

Urho Vähänen siepattiin temppujen maailmaan lomatkalla.

– Muutama pojankossi esitteli ja myi taikatemppuja tienristeyksessä. Ihmettelin sitä monta iltaa ja viimeisenä iltana uteliaisuus meni yli ja ”ostin” tempun, muistaa Urho sielunsa kaappausta taikamaailmaan.

Taikakoukku meni syvälle ja vei koko miehen.

– Koti-Suomeen palattuani menin suorilta kirjastoon, silloin ei ollut samaa google-maailmaa kuin nyt, sanoo Urho 30-vuoden takaista taikapistostaan.

Urhon mielenkiinto teki hänestä kirjanoppinutta taikuria ja samalla mies etsi ja joskus löysikin taikaan lumoutuneita. Heidän kanssaan harjoiteltiin, opeteltiin ja vaihdettiin taikatemppuja. Sitten Urho tapasi oululaisen taikurin Joni Pakasen , jonka kanssa löytyi taianomainen yhteistyön henki.

– Jonin kanssa on tehty pitkään yhteistyötä ja toivottavasti tehdään jatkossakin, kertoo Urho hengenheimolaisensa tapaamisesta 2000-luvun taitteeessa.

Vähänen on ollut ammattitaikuri Pakasen tavoin monen Oulun alueen taikurialoittelijan innoittaja, mutta Vähänen on halunnut pitää taika- ja sirkusmaailman ainoastaan harrastuksena.

– Minulle tämä on harrastus, vastapaino arkityöhön, sanoo yrittäjä Vähänen, jonka päivätyö kuluu Oulun alueella lähinnä ravintoloitten laiteasennushommissa.

– Pidän työstäni, mutta taikuudessa ja sirkustelussa on oma lumonsa.

– Työmaailmassa puhutaan rahasta, politiikasta, työstä itsessään ja sellaisesta. Sirkusharrastuksessa ei puhuta juuri mitään näistä aineista, sanoo Urho ja myöntää viihtyvänsä erinomaisesti sirkustelun nuoressa ilmapiirissä.

– Sirkusharrastukseen tulee nuoria ihmisiä ja heidän juttunsa ovat ihan muuta kuin töissä. Olen aina painottanut sirkuksen henkeä – leikkimielisyyttä, iloa ja huumoria – ja ne kyllä elävät ja voivat hyvin sirkusmaailmassa, hymyilee Urho, joka sanoo sirkuksen pitävän mielen reippaana.

– Sirkuksessa ei tarvitse käyttäytyä ikänsä mukaisesti, se maailma on leikin maailma, jossa aikuinenkin leikkii ja nauttii. Riittää, että mieli on nuori, sanoo Urho kokemuksesta.

– Työ ei hevin tule sirkuksen katon alle, mutta harrastus hiipii lumouksen lailla työmaailmaan, sen Urho hymyillen ja hyvällä mielin myöntää.

Taikalaukku o n Urholla töissäkin mukana.

– Tutut asiakkaat tietävät taustaani ja aika usein tapaamiset alkavat samalla lailla: ”näytähän joku temppu, ennen kuin rupeat millekään”.

Urho – tai työmaailmassaan Taikuri – näyttää temppunsa.

– Taikuriksi ne sanoo monet, osa ei taida tietää nimeänikään, nauraa Taikuri, joka tykkää lempinimestään.

– Kunnianimihän se on, kuten Tirehtööri Tähtisirkuksessa, sanoo onnelliselta vaikuttava mies.

Tähtisirkuksen tirehtööri tietää sirkuksen lumon ja sen puraisun, jossa jokaiselle on jotain. Joillekin harrastuksesta tulee ”ikuinen” oppimisen jano ja osa innostuu opettamaan uusia sirkuslaisia ja taikureita.

– Meillä on nyt ehkä 15 opettajaa, joille maksetaan palkkaa, sanoo Tähtisirkuksen tirehtööri.

Tirehtööri tuntee ”lapsensa”, jotka tulevat – osa energiaa pursuten ja innoissaan, jotkut vähän ujompana uteliaisuuttaan.

– Melkeinpä ovelta sisään tullessaan tietää ja tuntee ja tulijan. On lapsia, jotka haluavat toteuttaa itseään fyysisesti ja heitä, jotka haluavat tehdä taikaa, kuvaa Tirehtööri pitkällä kokemuksellaan.

– Lapset, jotka heittävät kuperkeikkaa ja hyppivät ja toteuttavat itseään fyysisesti, eivät jää taikatemppuja tekemään. Energia suuntautuu eri lailla, tietää Vähänen.

Lähes jokainen kuitenkin kysyy jossain vaiheessa oppia taikatemppuihinkin.

– ”Voitko opettaa taikatempun”. Se on tuttu kysymys, mutta lopulta nämä lapset eivät halua kuormittaa itseään temppumaailmassa, se fysiikkapuoli kiehtoo enemmän. Vähän kuin muissakin harrastuksissa – kiinnostutaan eri lajeista ja ominaisuuksia on eri tekemisiin, sanoo Vähänen.

Taikuripuolelle tulevat ja jäävät ovat rauhallisempia uteliaita. He jaksavat keskittyä ja istua.

– Vaatii erilaista luonnetta ja sitkeyttä istua tuntikaupalla ja vääntää ja kääntää, kunnes temppu onnistuu, nauraa Vähänen.

Oulun Tähtisirkuksen katon alla Värtössä harjoitellaan ja pidetään hauskaa, mutta missä on Tirehtöörin täyttymys?

– Into oppia ja esittää oppimansa. Siinä se on. Kun lapsi oppii tekemään temppunsa tai esityksensä ja saa näyttää sen vanhemmilleen ja muille joulu- tai kevätesityksissä. Se on iloa ja innostusta aidoimmillaan, huokaa Tirehtööri.

Urho Vähänen on itse taikuri, joka myöntää alkuperäisen lumon edelleen vaikuttavan.

– Se katselijan hämmästys ja ilmeen kysymys ”miten se voi olla mahdollista”, siinä on aika taikansa ja lumouksensa, myöntää mies, joka on harrastuksessaan ”joutunut” viime vuosina enemmän johtamaan kuin tekemään temppuja.

– Alkuun se oli 90 prosenttia taikaa ja kymmenen johtamista ja toiminnan pyörittämistä, nyt se taitaa olla toisin päin, naureskelee Urho.

Opettaja, menttori ja Tirehtööri jalkautuu kuitenkin itsekin aika ajoin hämmästyttämään ja kummastuttamaan.

– Perjantaina Iissä on taikaa, haluamme hämmästyttää ja ilahduttaa Kärkkäisen tavaratalon asiakkaita ja henkilökuntaa, sanoo Urho Vähänen, Tirehtööri.

Taikurit ja Velho-oppilas kohtaavat ihmisiä Iissä iltakuudesta iltakymmeneen.

”Sirkuksessa ei tarvitse käyttäytyä ikänsä mukaisesti, se maailma on leikin maailma, jossa aikuinenkin leikkii ja nauttii. Riittää, että mieli on nuori.”

”Kun lapsi oppii tekemään temppunsa tai esityksensä ja saa näyttää sen vanhemmilleen ja muille joulu- tai kevätesityksissä. Se on iloa ja innostusta aidoimmillaan.”

MIKÄ?