– Erinomainen vientituote niin kylmiin kuin kuumin maihin
Pauli Pähtilä sanoo kehittämänsä puutalon rakenneratkaisun, Puuekon olevan:
Pauli Pähtilän mukaan suomalaisissa puurunkotaloissa yleisesti käytetty rakenneratkaisu ei ole paras mahdollinen kotimaassakaan, eikä varsinkaan vientituote.
Teksti: Reetta AholaKuva: Jykevä Koti
Kehittäjänsä Pauli Pähtilän mukaan Puuekon-rakenteen paksu, umpipuinen ulkokuori ottaa ulkoilman kosteutta ja luovuttaa sen pois kuivemman ilman tultua.
– Kosteus ei mene eristekerrokseen saakka. Sama periaate toimii myös sisäpinnalla. Ulkovuorauslauta estää veden pääsyn syvemmälle ja tuuletusväli liiallisen seisovan kosteuden imeytymisen varsinaiseen seinärunkoon.
Pähtilä on rakentanut hirsitaloja ja hirsielementtejä kohta 40 vuotta. Vajaat kymmenen vuotta hän on kehittänyt Puuekoa, joka sopii hänen mukaansa omakotitalojen, puukerrostalojen ja loma-asuntojen toteutukseen suurelementtinä.
– Rakenneratkaisuni olisi aivan loistava vientituote suomalaiselle puurakentamiselle. Se toimii kylmissä, kuumissa kuin myös tuulisissa maissa, koska rakenneratkaisuni ei läpäise vaakasadettakaan, joka on talojen ongelmana tuulisissa maissa, Pähtilä sanoo.
Pähtilän mukaan suomalaisissa puurunkotaloissa yleisesti käytetty rakenneratkaisu ei ole paras mahdollinen kotimaassakaan, eikä varsinkaan vientituote.
– Vakiopuurunkotaloissa on harva pystypuutolpitus, kivi- tai lasivillaeriste sekä muovikelmu kosteus- ja ilmasulkuna. Tässä perinteisessä tolppajaossa vuotosaumoja syntyy paljon. Niiden kohdalla kosteutta tiivistyy aina samaan saumakohtaan, josta se voi sitten levitä rakenteisiin.
Pähtilän mielestä suomalaista hyvästä puulaadusta kannattaisi tehdä parempia puutalojen rakenneratkaisuja kuin mitä vakiopuurunkotaloissa käytetään. Hänen kehittämässään Puueko-rakenneratkaisussa on kantava, paksu umpipuinen ulkoseinä, jossa on vähän väliä olevien vahvempien puutolppien ansiosta kiinteänä tuuletusvälin tekevä ratkaisu ja ulkopintana olosuhteiden mukaan käsitelty vuorauslauta tai muu haluttu materiaali.
– Tämä perusrunkoon kytketty rakenne jäykistää seinän kerralla, sanoo Pähtilä.
– Paksu, umpipuinen ulkokuori ottaa ulkoilman kosteutta noin 10 millin syvyyteen ja luovuttaa sen pois kuivemman ilman tultua. Kosteus ei näin ollen mene eristekerrokseen saakka. Puun ja eristekerroksen liitoskohta pysyy kuivana, ja lämmön vaihtelu ei tuota ongelmia, Pähtilä esittelee kehittämäänsä rakenneratkaisua.
Pientalorakentamiseen soveltuvassa mallissa on korkeus- ja pituussuunnassa yhtenäinen, 120–160 millin eristekerros.
– Yhtenäisyyden vuoksi siinä ei ole lainkaan vuotosaumoja. Lämpimissä maissa tätä eristekerrosta ei tarvita lainkaan.
Eristekerroksen ala- ja yläpäässä on taitettava ilmansulkupaperi. Rakenteessa lämpö- ja äänieristeenä oleva 50 millin eriste ottaa ja luovuttaa kosteutta huoneilmaan.
– Kosteus liikkuu huoneilman kosteuden mukaan, Pähtilä kertoo.
Sisäpintamateriaalina voi olla puuta, hengittävää tapettia tai hengittävää maalia.
Olennaisin asia Pähtilän mukaan hänen kehittämässään rakenneratkaisussa on koko seinän kattava ehyt eristekerros, mikä takaa sen, että rakenteeseen ei tule saumoja eikä näin ollen vuotopaikkoja. Hänen mukaansa rakenneratkaisunsa mahdollistaa erittäin hyvän lämmönpitävyyden ja hyvän huoneilman laadun sekä erinomaisen äänen eristävyyden.
Pähtilän seinäratkaisua käyttää muun muassa oululainen Dometalot-passiivitaloelementtitehdas sekä Betterhomes-talot. Dometalot oli mukana uusiutuvan energian pilottihankkeessa RESCA-hankkeessa Oulussa. RESCA-hankkeen tavoitteena on rakentaa turvallisia, terveellisiä, muuntojoustavia sekä resurssi- ja kustannustehokkaita rakennuksia, jotka tuovat lisäarvoa rakentajalle.
– Dometalojen seinärakenne todettiin erittäin hyviksi, niissä ei ollut kosteus- eikä lämpöhukkaongelmia, Pähtilä kertoo.
Puueko-rakenneratkaisu ei ole vielä teollisessa tuotannossa. Pähtilä etsii sille hyödyntäjää.
”Paksu, umpipuinen ulkokuori ottaa ulkoilman kosteutta noin 10 millin syvyyteen ja luovuttaa sen pois kuivemman ilman tultua.”
”Puueko-rakenneratkaisu ei ole vielä teollisessa tuotannossa. Pauli Pähtilä etsii sille hyödyntäjää.”