Päivärinnasta Kallioon

Aikamatka menneisyyteen

Ylivieskassa Puuhkalan museoalueella talonpoikaiselämä sykkii käsinkosketeltavana. Museo on tunnettu erityisesti maitokannukokoelmastaan. Omat huoneensa löytyvät paikkakunnan omille aikakausiensa julkkiksille, Pietari Päivärinnalle ja Kyösti Kalliolle.

Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola

Puuhkala on ensisijaisesti talonpoikaismuseo. Museoalueella on kaikkiaan 15 rakennusta ja niissä yli 7 000 esinettä. Alueen taloista löytyy erilaisia kokonaisuuksia, esimerkiksi hääperinneosasto ja apteekkimuseo. Esineistöä kerätään edelleen. Erityisesti pyritään kasvattamaan maitokannukokoelmaa. Maitokannumuseo sijaitsee Timlinin talossa ja on valloittanut siitä suuren osan. Kokoelmassa onkin jo yli 700 erilaista kaadinta. Maitokannut jäivät vähitellen pois jokapäiväisestä käytöstä 1960- ja 1970-luvuilla. Pulloihin tai kannuihin myytävän irtomaidon tilalle tulivat maitopurkit. Monet kannut hävitettiin tarpeettomina ja aikansa palvelleina esineinä. Entisajan arjen käyttöesineestä on nyt tullut haluttua keräilytavaraa.

Ylivieskan Kotiseutuyhdistys on perustanut Puuhkalan museon vuonna 1969 ja kerännyt valtaosan museoalueen rakennuksista ja esineistöstä. Nykyisin museo on Ylivieskan kaupungin ylläpitämä.

Kun Päivärinta junaradan Ylivieskaan toi ...

Oman huoneen Puuhkalan talonpoikaismiljööseen saanut Pietari Päivärinta on omiensa joukossa, olihan hän talonpoikaisväestön väsymätön äänitorvi. Päivärinta oli 1800-luvun lopun bestseller-kirjailija eikä tämä valtiopäivämiehenäkin tunnettu Ylivieskan lukkari ollut muutenkaan mikään turha mies. Hän sai jopa junaradan kulkemaan Ylivieskaan oman synnyintupansa viereen.

Pietari Päivärinta syntyi Ylivieskassa syyskuun 18.päivänä 1827. Koti oli köyhä, lapsena Pietarin oli käytävä kerjuullakin. Poika oli nopea oppimaan, lukikin jo viisivuotiaana. Kun paperi oli varsin arvokasta, kirjoituksia syntyi talvella kepillä lumihankeen. Ansiotöihin Pietari joutui jo 12-vuotiaana kumminsa taloon.

Tuon ajan yhteiskunnassa ei lukkari hoitanut pelkästään seurakunnan musiikkielämää, vaan oli monella tavalla tärkeä henkilö. Pietari Päivärinta erottui muusta aikansa kansasta sivistyneisyytensä vuoksi. Aikana, jolloin sujuvaa lukutaitoa pidettiin harvinaisena hyveenä, osasi Ylivieskan lukkari kirjoittaa niin taitavasti, että hänen tekstinsä kelpasi jopa maailmanmarkkinoille. Hän oli 1800-luvun lopun kotimaisista kirjailijoista ehdottomasti luetuin, teoksia käännettiin yli kymmenelle kielelle. Ulkomaisessa kritiikissä häntä verrattiin yleisesti Leo Tolstoihin . Vaikka Päivärinnan suosio Suomessa hiipui jo 1900-luvun alussa, Neuvostoliitossa hänen teoksistaan otettiin vielä 1950-luvulla jättipainoksia.

Lukkari Pietari Päivärinta oli kansakoululaitoksen perustamisessa yksi avainhenkilöistä. Ylivieskan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1880. Muutamia vuosia myöhemmin myös Kyösti Kallio kirjoittautui kouluun. Kalliosta tuli Suomen tasavallan neljäs presidentti vuonna 1937. Puuhkalasta löytyy myös tälle Ylivieskan suurelle pojalle omistettu huoneensa.

Päivärinnan toiminta keskipohjalaisen tavallisen kansan puolesta teki hänet laajemminkin tunnetuksi, ja vuonna 1876 hänet valittiin sekä talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville Helsinkiin että kirkolliskokousedustajaksi Turkuun. Päivärinta oli myös iskevä sanankäyttäjä, erinomainen puhuja. Suurimman palveluksen valtiopäivämiehenä hän teki kotiseudulleen vaikuttaessaan siihen valtiopäivien päätökseen, jossa Oulun radan rakentaminen asetettiin edelle Savon rataa. Päivärinta ohjasi siis radan kulkemaan Ylivieskassa oman synnyintupansa vieritse.

On sanottu, että Suomessa tuskin on toista sellaista seutua kuin Ylivieska ympäristöineen, jonka kansan elämää olisi 1800-luvun loppupuolella kuvattu niin aidosti ja monipuolisesti kuin Päivärinta teoksissaan on tehnyt. Seudun asukkaat voivat Päivärinnan kuvauksissa tutustua omaan menneisyyteensä paremmin kuin monet muut suomalaiset. Valitettavasti Päivärinta lienee varsin tuntematon nykysuomalaiselle, ja hänet olisikin syytä nostaa oikealle paikalleen historian aikakirjoihin, merkkimiesten joukkoon.

Päivärinta perusti perheen Liisa Tuomikosken kanssa. Jäätyään leskeksi Päivärinta solmi toisen avioliiton Anna-Liisa Koskelan kanssa. Päivärinnalla oli yhteensä 18 lasta. Ylivieskan lukkarina Päivärinta toimi kuolemaansa saakka, hoitaen tehtävää 44 vuotta.

Vierailu Puuhkalan museoon on aikamatka menneille vuosisadoille, seudun talonpoikaisen elämän sieluun ja sydämeen.

Lähteet:

Pietari Päivärinta -seura, kansallisbiografia.fi, kirjastovirma.fi

”Kun paperi oli varsin arvokasta, kirjoituksia syntyi talvella kepillä lumihankeen.”

KUKA?

KUKA?