Saunapolku ei sammaloidu!

Ylivieskalainen Elina Ängeslevä hallitsee kuppauksen ja saippuan keiton

Ängeslevän maatilalla Ylivieskassa hyödynnetään monin tavoin suomalaiskansallista osaamista. Hoidetaan lypsykarjaa, viljellään maata, hoidetaan metsää ja lämmitetään sauna – iloksi ja ennen kaikkea terveydeksi.

Teksti: Reetta ReinmanKuvat: Elina Ängeslevä

Loppuvatko kupparit Suomesta? Tämä kysymys askarrutti ylivieskalaista Elina Ängeslevää. Hän päätti ottaa asiasta selvää ja opiskella paitsi kuppausta, myös mitä muita hoitoja voi tehdä suomalaista saunaa hyödyntäen. Lisäksi saunan kulttuurihistoriallinen merkitys kiehtoo Elinaa. Hän päätti kouluttautua saunaterapeutiksi Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen kehittämässä Saunaterapia-koulutuksessa.

Koulutus kesti puolitoista vuotta. Se koostui sekä lähiopiskeluviikonlopuista Parkanossa että itseopiskelusta. Elina valmistui viime keväänä.

– Ensin kotona vähän vastustettiin, mutta mieheni on tottunut, että minulta voi odottaa kaikkea, joten hetken pohdittuaan hän totesi, että mene, jos se on sinulle niin tärkeää, Elina muistelee.

Ennen saunaterapeutti-koulutustaan Elina oli jo perustanut kodin yhteyteen Saippua Siipi -nimisen yrityksen.

– Valmistan omassa keittiössäni luonnonmukaisia palasaippuoita, kahtatoista erilaista sorttia, esimerkiksi oliivisaippuaa, santelipuusaippuaa, suolasaippuaa ja mangosaippuaa sekä shampoopalaa hiusten pesuun. Tarkoituksenani on alkaa tehdä myös nestemäistä saippuaa sekä ihovoiteita.

Saippuoiden tuoksut tulevat luonnonmukaisista eteerisistä öljyistä, kaikissa saippuoissa ei ole tuoksuja.

Kotinsa lähellä olevassa, vuokramassaan hoitosaunassa Elina antaa erilaisia saunahoitoja. Kuppauksen lisäksi valikoimiin kuuluvat muun muassa aineenvaihduntaa vilkastuttava turvesauna ja aisteja hemmotteleva ruususauna. Turvesaunassa Elina käyttää turpeena Polar Healthin Kari Viherlahden Lohjan ja Vihdin rajalta kalliosuosta nostamaa turvetta, jonka kasviestrogeenien määrä on todettu poikkeuksellisen runsaaksi.

Elinan hoitovalikoimiin kuuluvat myös saunan yhteydessä toteutettavat käärehoidot, kuten suola-, yrtti-, savi- ja suklaakäärehoidot. Käärehoitoja annetaan paikallisesti, esimerkiksi kehon kipukohtiin. Erityisen tykästynyt sekä Elina että hänen asiakkaansa ovat iilimatohoitoon.

– Kuppauksen tyylisellä iilimatohoidon avulla hoidettavaan pystytään imeyttämään jopa 120 erilaista lääkeainetta. Reumapotilaat ovat saaneet hyvän helpotuksen kipuihin ja nestekiertoon iilimatohoidosta, samoin erilaisista säryistä ja ihottumista kärsivät. Olen auttanut iilimatohoidolla myös esimerkiksi hevosten ja lehmien lihasvaivoja, kuten nyrjähtymisiä.

Elina toivoisi, että yhä useampi nykysuomalainen löytäisi monipuolisesti hoitavan ja rentouttavan supisuomalaisen saunan. Meidän ikiaikaisen terveyskeskuksemme, kirkkomme, synnytyslaitoksemme ja viimeiselle matkalle saattajamme.

– Sauna on valtavan parantava ja puhdistava, monipuolisesti ihmisen fysiikkaa ja psyykettä hoitava, Elina painottaa.

Hän korostaa, että molempia sekä koululääketiedettä että luonnon hoitokeinoja tarvitaan, mutta luonnon avulla ihmiset voisivat suuresti auttaa terveyttään. Saunomalla tämä onnistuu helposti.

– Korostan koululääketieteen ja luonnon lääketieteen yhteistyötä, sekä sairauksien ennaltaehkäisyä ja kokonaisvaltaista hoito-otetta oirepainotteisen hoitamisen sijaan.

Ylivieskassa Ängeslevän kylässä asuva 34-vuotias Elina elää muutoinkin juurevasti lähellä luontoa. Ylivieskassa syntynyt Elina on kyllä tehnyt lyhykäisen eteläsuomenkierroksen ennen synnyinseudulleen asettumista. Heillä on miehensä kanssa lypsykarjatila, lisäksi he hoitavat maata ja metsää. Lapsia on kaksi, 11-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika.

Maatilaansa he ovat yhdistäneet molempien kotitilat. Isänsä kuoltua Elina osti oman kotitilansa maat ja metsät. Navetassa heillä on kuutisentoista lypsävää ja parikymmentä nuorta karjaa. Lihakarja muodostuu omalla tilalla syntyvistä sonneista. Niitä on aina muutama navetassa.

Maito Ängeslevän navetasta menee Laaksojen Maitokunnalle. Vuodessa yksi lypsylehmä tuottaa heillä noin 9,5 tuhatta kiloa maitoa.

Peltohehtaareita tilalla on vajaa sata ja metsää saman verran. Ulkopuolista työvoimaa heillä ei ole. Lehmien rehun he saavat omasta pellosta. Lisäksi viljaa riittää vientiin. He viljelevät ohraa, kauraa ja vehnää.

– Joskus olemme kokeilleet viljellä myös kuminaa ja rypsiä, Elina kertoo.

Elinan mielestä tulevaisuudessa suomalaisten maatilojen pitäisi saada keskittyä yhtä enemmän muiden kuin perinteisten viljalajikkeiden viljelyyn. Viljanviljelyssä Elina ei näe Suomen maatalouden tulevaisuutta, vaan nimen omaan erikoislajikkeissa.

– Esimerkiksi herneelle, hampulle ja pavuille olisi valtavasti kysyntää. Kasvisruoka on yhä useamman valinta. Kotimaisilla tiloilla pitäisi olla mahdollisuudet vastata tähän kysyntään. Samoin luomu- ja biodynaamisesti tuotettu ruoka kiinnostaa kovasti kuluttajia, tuottajia tarvittaisiin, Elina pohtii.

Heillä toistaiseksi ainakin vielä ns. tavallinen maatila. Luomutuotanto kyllä kiinnostaa.

– EU-byrokratia työllistää suomalaista viljelijää. Toisaalta EU:n valvonnan myötä eläinten olosuhteet ovat parantuneet. Se on hyvä asia, Elina sanoo.

”– EU:n valvonnan myötä eläinten olosuhteet ovat parantuneet. Se on hyvä asia.

”– Tulevaisuudessa suomalaisten maatilojen pitäisi saada keskittyä yhtä enemmän muiden kuin perinteisten viljalajikkeiden viljelyyn. ”

”– Herneelle, hampulle ja pavuille olisi valtavasti kysyntää. Kasvisruoka on yhä useamman valinta. ”

KUKA?

MITÄ?